Pitkät sairauspoissaolot ovat vähentyneet 2010-luvulla, mutta julkisella sektorilla on yhä enemmän poissaoloja kuin yksityisellä sektorilla. Ero on kaventunut ainoastaan sosiaali- ja terveysalalla, osoittaa tuore tutkimus.

Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa tarkasteltiin tuki- ja liikuntaelinten, mielenterveyden ja verenkiertoelinten sairauksista aiheutuneita, sairausvakuutuksesta korvattuja sairauspoissaoloja vuosina 2005–2013. Poissaolot olivat yleisempiä julkisella kuin yksityisellä sektorilla kaikissa kolmessa sairausryhmässä.

Vuoden 2005 jälkeen Suomessa on tapahtunut paljon: Taloudessa on ollut suurta suhdannevaihtelua, ja julkinen sektori ja etenkin sote-ala on ovat olleet uudistuspaineiden alla. Sote-alalla yksityistäminen on yleistynyt.

– Halusimme selvittää, miten muutokset työmarkkinoilla vaikuttavat sairauspoissaoloihin julkisella ja yksityisellä sektorilla. On tärkeää ymmärtää vaikutusmekanismeja, jotta päättäjät osaavat suunnata resursseja fiksusti työkyvyn tukemiseen ja työurien pidentämiseen, sanoo erikoistutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.

Mistä suuremmat luvut johtuvat?

Tutkimuksessa ei löytynyt selitystä sille, miksi sairauspoissaoloja on enemmän julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Ilmiö saattaa liittyä esimerkiksi työn luonteeseen tai työympäristön piirteisiin. Voi myös olla, että julkiselle sektorille valikoituu henkilöitä, joilla on jo ennalta suurempi riski jäädä sairauslomalle.

Tarkastelujaksolla ero julkisen ja yksityisen sektorin välillä kapeni vain sote-alalla, jossa sairauspoissaolojen määrät alkoivat lähentyä toisiaan vuoden 2009 jälkeen. Muutokseen voi olla useita syitä.

– Julkisella sektorilla muutospaineet ovat voineet vähentää halukkuutta olla pois töistä, Leinonen arvelee. Hänen mukaansa yksityistämiskehityksen myötä sote-alan julkinen ja yksityinen sektori ovat saattaneet lähentyä toisiaan, mitä tulee työympäristöön tai sektorille valikoituvaan työvoimaan.

Poissaolot kääntyivät kasvuun 2017

Sairauspoissaolojen kokonaismäärän vaihtelu selittyy osittain taloussuhdeanteilla. Lamavuosi 2009 aiheutti notkahduksen sairauspoissaoloihin varsinkin yksityisellä sektorilla.

Leinosen mukaan laskusuhdanteen aikana yhä useampi saattaa päätyä terveysongelmien vuoksi palkkatyön ulkopuolelle. Silloin töihin jäävät terveimmät, minkä seurauksena sairauspoissaolot vähenevät.

– Myös työn säilyttämiseen liittyvä epävarmuus voi vähentää halukkuutta hakeutua hoitoon ja olla poissa töistä.

Noususuhdanteessa taas työtä on yhä useammalle, myös osatyökykyisille, joten sairauspoissaolojen määrä saattaa kasvaa. Tähän viittaavat myös Kelan tuoreimmat tilastot. Pitkien sairauslomien määrä kääntyi monen vuoden jälkeen kasvuun vuonna 2017, mikä johtui pääasiassa mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen kasvusta.

Taloustilanteen lisäksi poissaoloihin vaikuttavat myös yleinen terveyden kehitys, työkyvyn tukitoimet ja työelämän muutos.

– Esimerkiksi osasairausvapaan käytön kasvu tai etätyön lisääntyminen saattavat vähentää sairauspoissaoloja, Leinonen muistuttaa.

 

Teksti: Helinä Kujala

Kuva: Shutterstock

Lähde: Työterveyslaitoksen tiedote Sairauspoissaoloja on julkisella sektorilla edelleen enemmän kuin yksityisellä sektorilla, 25.10.2018.