JOHTAJUUS ON terminä mielenkiintoinen, koska sillä on yhtä monta tulkintaa kuin on tulkitsijaakin. Johtajuus on esimerkiksi suunnan näyttämistä, vastuun kantamista, luottamuksen rakentamista, näkemyksiä ja kykyä tehdä päätöksiä. Johtajuutta tarvitaan, jotta organisaatioita viedään oikeaan suuntaan, oikeaan aikaan ja oikealla nopeudella.
Johtajuus on valtavassa murroksessa. Nykyisten kokeneiden johtajien nuoruudessa Suomi oli suljettu yhteiskunta, jossa valta pohjautui tietoon ja asemaan. Johtajilla oli paljon vallan symboleja, kuten kulmahuoneet, autonkuljettajat, omat hissit ja ruokalat. Päätökset tehtiin kabineteissa, ja johtajat verkostoituivat vain keskenään.
NYKYMAAILMASSA VALTAA saa jakamalla tietoa, viestimällä avoimesti organisaationsa kulttuurista ja arvoista sekä nostamalla sidosryhmiensä itsetuntoa. Kulmahuoneesta käskyttävä pomo ei saa johdettaviensa kunnioitusta vaan herättää myötähäpeää.
Johtajien odotetaan olevan kiinnostuneita ja tietoisia etulinjan tekemisestä. Moderni johtaja työskenteleekin jo avokonttorissa ja on tavoitettavissa sosiaalisten medioiden kautta kuten kuka tahansa.
Parhaat talentit työskentelevät vain organisaatioissa, joissa johto osoittaa arvostavansa henkilöstöä ja antaa sille parhaat menestymisen eväät. Johtaminen on auttamistehtävä, ja kaikki merkittävät tulokset saavutetaan joukolla. Maailmaa muuttava diginatiivisukupolvi onkin tuonut työympäristöihin uusia arvoja, jotka eivät kumartele perinteisiä valtarakenteita.
JOHTAJUUS EI OLE vain johtajien yksinoikeus, vaan se kuuluu kaikille. Jokainen voi osoittaa johtajuutta työroolinsa kautta, esimerkiksi ottamalla vastuuta, tuomalla esille näkemyksiään ja jakamalla tietoa ammattitaitonsa kautta.
Se tarkoittaa myös, että työhyvinvointia tai motivaatiota ei voi ulkoistaa esimiehelleen, vaan jokainen on siitä itse vastuussa. On hyvä kysyä itseltään, onko antanut esimiehelleen mahdollisuudet hyvään johtamiseen.
Ideaalitilanteessa työyhteisössä vallitsee ilmapiiri, jossa myös jaksamisesta voidaan puhua avoimesti ja asian puheeksi ottamista arvostetaan. Esimiesten on tärkeä huomioida sekä oma että johdettaviensa jaksaminen. Tavoitteiden ja resurssien tulee olla tasapainossa, jotta jokaisella on mahdollisuus onnistua työssään. Jos joku on väärässä tehtävässä suhteessa osaamiseensa, muutokset tulee tehdä yksilöä arvostaen.
TERVEISSÄ ORGANISAATIOISSA valta jakautuu johtajuuden kautta laajalle. Silloin organisaatiolla on leveät hartiat. Sellainen talo ei kaadu rajussakaan myrskyssä. Jotta ihmisistä saa parhaan potentiaalin esiin, heidän tulisi saada loistaa osaamisensa kautta. Kun esimies osoittaa aidosti arvostavansa johdettavaansa, hänkin saa arvostusta osakseen.
Nykyvalta perustuu siihen, että johtajan viestiä halutaan seurata vapaaehtoisesti. Johtajuutta tarvitaan läpi organisaation, ja se edellyttää laaja-alaista kommunikointia. Johtamisvastuuseen sisältyy myös aito arviointi siitä, olenko oikeassa tehtävässä vai pitäisikö minun hakeutua muualle.
Tehkäämme vuodesta 2016 vahvan ja oikeudenmukaisen johtajuuden vuosi!
Kauppatieteiden tohtori Jukka Saksi valmentaa ja luennoi johtamisesta. Hän on kirjoittanut kirjan Johtaja on media!
Twitterissä: @JukkaSaksi
Kirjoitus on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 1/2016.
Mitä mieltä? Kommentoi!