Erilaiset suojamaskit ovat yleistyneet katukuvassa. Mikä tahansa kasvoja peittävä kangas ei kuitenkaan suojaa covid-19-sairaudelta. Maski voi silti suojata muita, jos sen käyttäjällä on virustartunta. 

Itse tehty suojain voi luoda vääränlaisen turvallisuudentunteen, jos sen käyttäjä heittäytyy kovin huolettomaksi kuvitellen maskin suojaavan tartunnoilta. Paras keino suojautua koronavirusta vastaan onkin pysyä kotona, pitää ainakin 1–2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja pestä kädet vedellä ja saippualla tai puhdistaa ne alkoholipitoisella käsihuuhteella.

Pahimmillaan itse tehdyt suojaimet voivat olla jopa viruksenlevittäjiä, jos oikeanlaisesta hygieniasta ei pidetä huolta. Väärin käytettynä itse tehty maski lisää epäpuhtauksien määrää hengitysteiden edessä.

Myös väärennettyjä hengityksensuojaimia on ollut viime aikoina markkinoilla, kertoo IPR-lakimies Maria Ojala Kolsterin tiedotteessa.

Viranomaiset neuvovat

Työterveyslaitos, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja sosiaali- ja terveysministeriö antavat ohjeita hengityksensuojaimiin ja niihin liittyvään lainsäädäntöön liittyen. Viranomaiset muistuttavat, että virallisten hengityksensuojainten ja suu-nenäsuojusten myynti ja maahantuonti on tarkoin säädeltyä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa suu-nenäsuojausten käyttöä pisarasuojaksi, kun työntekijät hoitavat hengitystieinfektioon sairastuneita potilaita. Hengityksensuojaimia (FFP2 tai FFP3) suositellaan käytettäväksi, kun hoidon aikana tehdään aerosolia tuottavia toimenpiteitä esimerkiksi tehohoidossa. Potilasta, jolla on hengitystieinfektio, voidaan opastaa käyttämään suu-nenäsuojusta esimerkiksi odotustilassa tai kuljetuksen aikana.

Noudata hyvää hygieniaa maskin käytössä

Jos kuitenkin teet itsellesi tai läheisellesi suojaimen, muista noudattaa hyvää hygieniaa. Pue puhdas maski puhtain käsin, äläkä kosketa sitä käytön aikana. Käytön aikana sitä ei siis voi riisua tai pudottaa kaulalle ja esimerkiksi juoda tai syödä.

Riisu maski koskettaen vain sen kiinnitysnauhoihin ja laita se suoraan pesukoneeseen tai muovipussiin. Pese kädet ja maski joka käytön jälkeen. Maski on pestävä 90 asteessa.

Marttaliitto ry, Naisten Valmiusliitto ry ja Tekstiiliopettajaliitto TOL ry ovat julkaisseet ohjeet, joiden avulla jokainen voi valmistaa itse kasvomaskin.

Tee maski ohuesta kankaasta ja käytä useampi kerros kangasta. Esimerkiksi lakanakangas on hyvä materiaali. Varmista, että jaksat hengittää hyvin maski yllä. Huomaa, että kostunut maski läpäisee mikrobeja kuivaa helpommin.

Älä tuputa maskin käyttöä kenellekään. Sydän- ja verenkiertosairauksien, astman tai keuhkoahtaumataudin oireet voivat olla este käyttää suu-nenäsuojainta. Likainen maski voi aiheuttaa terveyshaitan.

Aiotko tehdä maskeja myyntiin?

Jos olet harrastelijaompelija ja teet maskeja myyntiin, muista, että on myyjän vastuulla tietää, millaista tuotetta on tarjoamassa ja millaiseksi niiden tehon väittää.

Käytä materiaalia, joka voidaan pestä pesukoneessa 90 asteessa. Korosta, etteivät tuotteesi anna käyttäjälleen varmaa suojaa esimerkiksi koronavirusta vastaan. Ohjeista maskin turvalliseen käyttöön ja varmista, ettei se aiheuta käyttäjälle terveydellistä haittaa.

Minkäänlaista nimeä, joka viittaisi hengityksensuojaimiin tai kirurgisiin suu-nenäsuojuksiin, et saa myymästäsi tuotteesta käyttää. Hengityksensuojaimiin viittaavaa nimeä saa käyttää vain, jos tuotteet täyttävät hengityssuojaimia koskevat vaatimukset. Kirurgisten suu-nenäsuojuksien on täytettävä lääkinnällisten laitteiden vaatimukset.

Et saa myöskään antaa ristiriitaisia tietoja tuotteen käyttötarkoituksesta markkinoidessasi. Jos maski ei täytä henkilönsuojaimen vaatimuksia, sen markkinoinnissa ei saa käyttää sanoja, ilmaisuja tai kuvia, jotka antaisivat kuluttajalle käsityksen, että tuote tarjoaa käyttäjälleen suojaa tai toimii suojaimen tavoin.

Jos haluat valmistaa kirurgisia suu-nenäsuojaimia ammattilaisten käyttöön, perehdy viranomaisvaatimuksiin. Lisätietoja saat Tukesin tiedotteesta.

 

Lähde: Yhteistiedote: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

Teksti: Kirsi Väisänen

Kuva: Shutterstock