Ihminen ensin digimurroksessakin

Facebooktwitterlinkedin

Antti Koivula_pieniTyöterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula uskoo, että teknologia ja digitalisaatio mahdollistavat nykyistä paljon nopeamman ja laadukkaamman tavan toimia. Paradoksi on kuitenkin edessämme: – Olemme niin kiinni vanhoissa työtavoissa, että emme edes ymmärrä, mikä se uusi tapa voisi olla. Eikä työaikaa lohkea uuden opetteluun.

– Digitalisaatio on maailmaan voimakkaimmin vaikuttava megatrendi. Yhdessä globalisaation kanssa se tulee mullistamaan työelämää todella paljon, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
Tekniikan tohtorina Koivula on Työterveyslaitoksen 70-vuotisen historian ensimmäinen pääjohtaja, joka ei ole koulutukseltaan lääkäri. Hän aloitti tehtävässään vuosi sitten, ja toimikautta on jäljellä kuusi vuotta.
Koivula on tutkinut johtamista ja työskennellyt muun muassa konsulttina ja start-up-yrittäjänä sekä strategisen muutoksen ja matkapuhelinten kehittämisen johtotehtävissä Nokiassa. Ennen nimitystään pääjohtajaksi hän työskenteli kolmisen vuotta Työterveyslaitoksen Asiakasratkaisut-toiminta-alueen johtajana.

Digi ja ihminen
Koivula on innostunut niistä lukemattomista mahdollisuuksista, joita teknologia tuo työskentelytapojen ja vuorovaikutuksen uudistamiseen ja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Ajattelutapamme on kuitenkin muututtava. – Vaikeinta tässä muutoksessa ovat ihmisprosessit, Koivula sanoo. Hän ottaa esimerkiksi työprosessit, joissa on usein menneisyyden jäänteitä: näin on tehty aina ennenkin. Työprosessit eivät myöskään aina etene suoraviivaisesti. Syy on voinut olla ihmisissä, jotka eivät ole tulleet toimeen keskenään. Jokin tilapäiseksi tarkoitettu erikoisjärjestely onkin jäänyt elämään.
– Suurin haaste teknologian hyödyntämisessä on nähdä, miten asia tehdään fiksusti ja suoraviivaisesti ja miten poistetaan menneisyyden painolasti.
Koivulan mielestä on erityisen tärkeää rohkaista ihmisiä kertomaan työn ongelmista: kukaan ei pysty selvittelemään ja järkeistämään turhan mutkikkaita työprosesseja yhtä hyvin kuin työntekijä itse. Nykyinen ilmapiiri ei siihen kuitenkaan kannusta.
– Olemme Suomessa hitaasti kärjistyvässä kierteessä, jossa yt-neuvottelut ovat päivän sana. Se on riski työelämälle. Tällainen ilmapiiri ei rohkaise tuomaan avoimesti esille oman työn kehittämistarpeita.
Toimintatapojen muutostarpeeseen havahdutaan yleensä vasta sitten, kun tilanne on kriisiytynyt. Silloin työyhteisö ei enää kykene keskustelemaan rakentavasti eikä käsittelemään tärkeitä asioita. Koivulan mukaan kaikki ongelmat ovat lopulta johtamisen ongelmia. Ratkaisu olisi luottamuksessa – mutta miten se saadaan aikaan?
– Johtamisen haaste muutostilanteessa kiteytyy siihen, että luottamus on rakennettava aiemmin, jo ennen kriisiä. Jos luottamuksen kulttuuria ei ole ajan mittaan rakennettu, asiat eivät tule yhteisesti ymmärretyiksi, sanoo Koivula.

Osaamisen illuusio

Suomi on teknologisten palvelujen ja rakenteiden kehittämisen kärkimaita. Uusia palveluja ja rakenteita ei kuitenkaan hyödynnetä esimerkiksi liiketoiminnan uudistamisessa. Työpaikoilla pitäisi investoida ja rohkaista osaamisen kehittämiseen. Vastuu uudistumiskyvystä on sekä johdolla että työntekijöillä.
– Meille saattaa syntyä illuusio digitaalisesta huippuosaamisesta, kun käytämme erilaisia sovelluksia älypuhelimissamme. Niiden käyttö ei kuitenkaan ole digitaalisuuden kannalta huippuosaamista, koska sovellukset on hiottu mahdollisimman helpoiksi.
Illuusion huomaa Koivulan mukaan esimerkiksi siitä, että moni ei hallitse vähänkään mutkikkaampia tehtäviä, kuten kaavojen tekemistä Excel-ohjelmassa.
– Jokaisen pitäisi kysyä itseltään, kuinka paljon käyttää aikaa uuden kehittämiseen ja ennen kaikkea ymmärtämiseen. Pitäisi perehtyä uusiin mahdollisuuksiin ja päästä kokeilemaan niitä. Johdolta täytyy tulla tähän signaali.
Todellisuus on monella työpaikalla toisenlainen. Koivulakin näkee ristiriidan. – Työntekijät ovat tällä hetkellä aika kovilla. Nyt tehdään tiukasti perustyötä. Teknologista murrosta ei voi kuitenkaan hyödyntää, ellei sitä ymmärrä.
Koivulasta on ironista, että teknologian kehitys mahdollistaisi paljon fiksumman, nopeamman ja laadukkaamman tavan toimia. – Olemme niin kiinni vanhoissa työtavoissa, että emme edes ymmärrä, mikä se tapa voisi olla. Eikä työaikaa lohkea uuden opetteluun.
Koivula näkee digimurroksessa kolme suurta haastetta.
– Teknologisen murroksen lisäksi haasteena on, että ihmisen pitäisi vapautua ja taipua ajattelemaan eri tavalla – ei murtua taakan alla. Lisäksi innovaatioista pitäisi saada uutta liiketoimintaa.
Nämä ovat myös Työterveyslaitoksen haasteita.

Työterveyslaitoksen uudet painotukset

– Tarve kehittää työelämää on nyt suurempi kuin vuosikymmeniin. Jos epäonnistumme, Suomen talous sukeltaa yhä syvemmälle, sanoo Koivula.
Hän korostaa, että Työterveyslaitoksella on Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeä tehtävä: työelämän kehittäminen ja työkyvystä huolehtiminen. Tehtävä ei ole helppo.
Toimintaympäristön muutokset ja rajusti vähentynyt rahoitus ovat muuttaneet Työterveyslaitoksen toimintaa viime vuosina monella tavalla. Siksi strategiaa ja rakennetta on uudistettu, viimeksi tämän vuoden alussa. Nyt laitos keskittyy uudistamaan työterveyshuoltoa, kehittämään suomalaisten työkykyä ja tukemaan pienten ja keskisuurten yritysten kasvua.
– Hyödynnämme digitalisaation tuomia mahdollisuuksia uusien palvelujen kehittämiseen. Haluamme olla vahva osaaja digimurrokseen liittyvän sosioteknisen muutoksen johtamisessa ja tutkimuksessa.
Koivula vakuuttaa, ettei työurien pidentäminen ole unohtunut. – Työuria voidaan pidentää Suomessa luottamuksen ja yhteistyön kautta. Se on meille kansakuntana yksi keskeisimmistä työelämäkysymyksistä.

Miten työterveyshuolto uudistuu?

Työterveyshuoltoa aiotaan uudistaa sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksen yhteydessä. Miten? Se on vielä arvailujen varassa.
– Muutos voi tulla myös täysin ulkopuoliselta toimijalta, joka haastaa vanhat toimijat uudenlaisista lähtökohdista esimerkiksi teknologian avulla, pohtii Koivula.
Työterveyslaitos on osallistunut keskusteluun esittämällä kolme vaihtoehtoa työterveyshuollon järjestämiseksi Suomessa. Eri vaihtoehdoista voi äänestää laitoksen verkkosivuilla. Palautetta on tullut runsaasti.
Nykyisen lainsäädännön mukaan työterveyshuoltoon kuuluvat työkyvyn ylläpito ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy. Monet työnantajat tarjoavat vapaaehtoisesti paljon muutakin.
Työterveyslaitoksen ensimmäisessä vaihtoehdossa työterveyshuolto toimisi työssäkäyvien perusterveydenhoitona. Työnantaja järjestäisi sekä ennaltaehkäisevät terveydenhuoltopalvelut että sairaanhoitopalvelut. Toiminnan rahoittaisivat työnantajat ja maakunnat tai valtio.
Toisessa vaihtoehdossa ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa laajennettaisiin ja vain työhön liittyvät sairaudet hoidettaisiin työterveyshuollossa. Työnantajat rahoittaisivat työterveyshuollon ja maakunta työntekijöiden perussairaanhoidon.
Kolmas ratkaisu on pitää työterveyshuolto ennallaan. Työnantaja hoitaisi nykyiset lakisääteiset tehtävät ja voisi tarjota halutessaan sairaanhoitoa. Rahoitus pysyisi erillään muusta terveydenhuollon rahoituksesta.
Koivulan oma suosikki on kakkosmahdollisuus, mutta hän varoo tässä vaiheessa sitoutumasta yhteen vaihtoehtoon. Uusiakin on jo esitetty. Asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa pohtinut työryhmä julkisti selvityksensä pian sen jälkeen, kun Työterveyslaitos oli esittänyt ehdotuksensa. Työryhmä ehdotti, ettei työterveyshuoltoa koskevaan lainsäädäntöön ja rahoitukseen tehtäisi muutoksia sote-uudistuksen yhteydessä. Sen raportissa todettiin myös, että työterveyshuollon tulisi painottua entistä enemmän ennaltaehkäisyyn, joka on tärkein työterveyshuollolle laissa asetettu tavoite.
– Ensin meidän pitää saada sote-muutos läpi ja perusterveydenhoito kuntoon. Sen jälkeen voimme arvioida työterveyshuoltokysymystä tarkemmin. Siksi työstämme työterveyshuollon tulevaisuuskuvaa osana laitoksemme perustehtäviä. Keskustelu asiasta jatkuu, toteaa Koivula.

Uuteen nousuun

Valtionavun jättileikkausten vuoksi Koivulan pääjohtajakauden alkua ovat värittäneet kovat säästötoimet, irtisanomiset ja yleinen epävarmuus tulevasta.
Tulevaisuus näyttää kuitenkin Koivulan mielestä jo paremmalta. On löytynyt uusia, hyviä rahoituslähteitä, kuten Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. Organisaatiokin on alkanut toimia paremmin, kun raskaasta matriisiorganisaatiosta siirryttiin suoraan linjaorganisaatioon.
– Yksinkertaistimme ja yhdenmukaistimme prosessejamme ja päivitimme niitä digitaalisiksi. Toivon, että pääsemme uuteen nousuun syksyn aikana. Sitä tämä organisaatio tarvitsee todella paljon, sanoo Koivula.
– Meillä on hyvä tekemisen meininki. Tarve kehittää työelämää on edelleen olemassa, ja meillä on siihen hyvää osaamista. Niiden varaan voimme rakentaa.
Kesälomat ovat tuoneet kaikille tarpeellisen tauon ja tilaisuuden kerätä voimia. Myös Koivula on päässyt nauttimaan lomasta. Hän lataa akkunsa perheen ja liikunnan parissa. Liikunnaksi käyvät kaikki lajit juoksusta sukeltamiseen ja lasketteluun; tosin hän on luvannut vaimolleen, ettei kokeile extremelajeja.
– Joogasta tykkään nykyisin tosi paljon, koska se tuo tiettyä rauhallisuutta.
Mieli rentoutuu myös autoja rassaamalla. Pihalla Espoossa on niitä kolme – uusi, keskivanha ja vanhempi. Viime aikoina hauskinta on ollut vanhemman tyttären ajo-opetus, ja kärsivällisyyskin on riittänyt. – Kinaa ei ole juuri syntynyt kun olen ajatellut tämän olevan todennäköisesti viimeinen kerta pitkään aikaan, kun ehdimme olla aidosti kaksin. Sitten tulevat opiskelut ja poikaystävä. Eilenkin ajelimme lähes tunnin, ja se oli ainutlaatuista, Koivula kertoo.

 

Pääjohtaja Antti Koivulan neuvot:

  1. Rakenna luottamus ajoissa.
  2. Panosta ja kannusta osaamisen kehittämiseen.
  3. Työtekijä on oman työprosessinsa paras asiantuntija ja kehittäjä.
  4. Johtaja, katso peiliin: kaikki ongelmat ovat johtamisen ongelmia.

 

Toimittaja Raija Lahtisen teksti on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 4/2016.

Lue myös: Työterveyslaitos turbulenssissa

Kuva: Työterveyslaitos

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *