Huolehdi työpaikan juniorin perehdyttämisestä

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

junioriTyöpaikan uusi juniori kannattaa perehdyttää hommiinsa huolella ja antaa hänelle kiitosta hyvin tehdystä työstä. Sillä tavalla paranee nuorenkin työteho ja kohenee ammatillinen itsetunto.

Tässä muutamia vinkkejä nuorten työntekijöiden perehdytykseen:

  • Perehdytyksen tulisi olla suunnitelmallista. Työpaikalla olisi hyvä olla valmis runko perehdytyksen järjestämiseen. Sillä varmistetaan, että oleelliset asiat käydään läpi ja oikeassa järjestyksessä.
  • Nuorella olisi hyvä olla nimettynä joku tietty henkilö, joka vastaa käytännön perehdytyksestä.
    Esimies on viime kädessä aina vastuussa perehdytyksestä, mutta käytännön työn voi tehdä myös joku muu.
  • Nuoren olisi tärkeä saada heti alussa rakentavaa palautetta. Pelkästään virheistä huomauttaminen edistää oppimista heikosti, jos nuorta ei välillä muisteta kehua onnistumisista.
  • Tärkeät asiat tulisi kertoa kasvotusten, mutta ne pitäisi voida tarkistaa myös kirjallisista materiaaleista. Kuvat ja videot tukevat oppimista.
  • Perehdytyksen tulisi jaksottua pitkähkölle ajalle, eikä kaikkea tietoa kannata kaataa heti. Kertauspäivä tarjoaa tilaisuuden työssä alkuun päässeiden kysymyksille sekä palautteelle.
  • Noin 10–15 prosentilla nuorista on oppimisvaikeuksia. Myös masennus voi hankaloittaa oppimista. Nuorten tuen tarpeet ovat yksilöllisiä, mutta huomion kiinnittäminen oppimisvaikeuksista kärsivien perehdytykseen auttaa muitakin.
  • Lukihäiriö ei tarkoita, ettei nuori voisi olla toimelias tai älykäs. Esimerkiksi älypuhelimiin ja tabletteihin on tarjolla ohjelmia, jotka kääntävät tekstin puheeksi ja päinvastoin.
  • Tarkkaavaisuushäiriöinen voi oppia paremmin, kun osa perehdytyksestä tapahtuu liikkeessä. Lisätään kävelykokouksia ja vähennetään piirtoheitinsulkeisia!
  • Erityisesti vähän aikaa maassa olleet maahanmuuttajanuoret kaipaavat tietoa Suomen laeista ja käytännöistä. Ei ole itsestään selvää, että he tietävät esimerkiksi työn tauottamisesta.

Ohjeita varten haastateltu tutkija Johanna Korkeamäkeä Kuntoutussäätiöstä ja erityisasiantuntija Anne Salmea Työterveyslaitoksesta.

Lista on Iisakki Härmän laajasta artikkelista Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 3/2015: Ei yksin työ tekijäänsä opeta!

Kuva: Iisakki Härmä. Kuvassa Keslogin varastolla Vantaalla työskentelevä Taru Kukka ja varastoesimies Teemu Judén.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *