Esimiestyö vaatii taitoa ja tahtoa

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

ESIMIESTYÖ ON jatkuvaa kehittymistä vaativa laji. Jokaisella siihen ryhtyvällä pitäisi olla tahtoa ja taitoa kasvaa tehtävässään.

Esimies on työpaikalla paljon vartijana. Hänen pitää olla sekä joukkueenjohtaja että alansa pätevä asiantuntija. Esimieskin on silti vain ihminen – ei yli-ihminen. Kohtuuttomien odotusten ristipaineessa kenelläkään ei ole onnistumisen mahdollisuuksia.

Esimiehen on johdettava työtä, päätettävä työnjaosta, huolehdittava osaamisesta ja kehittymisestä, resursoitava ja rekrytoitava. Hänen on näytettävä suuntaa ja esimerkkiä, motivoitava ja kannustettava, annettava palautetta. Hänen on puututtava huonoon käytökseen ja ylipäätään luotava olosuhteet, jotka tukevat työn tekemistä ja ehkäisevät ongelmien syntymistä.

Kun esimiehisyys unohtuu, on kateissa tai kun sille ei anneta mahdollisuuksia, ei työpaikalla toimi moni muukaan asia.

KUKAAN EI OLE seppä syntyessään. Jokaisella esimiehen vaativaan tehtävään ryhtyvällä täytyy olla tahtoa ja taitoa kasvaa tehtävässään, muuten syntyy ongelmia, kuten johtamisen vajetta tai liiallista ja vääränlaista johtamista. Ne näkyvät työpaikan arjessa asioihin puuttumattomuutena, pomotuksena tai pelolla johtamisena.

Esimies ei suinkaan aina ole ongelmien lähde. Hän on tyypillisesti puun ja kuoren välissä: ylhäältä tulevat vaatimukset ja paineet vaativat tekemään ikäviä ja yllättäviä ratkaisuja, jotka alaiset tulkitsevat pomon omiksi tavoitteiksi.

Myös johtajavaihdokset ovat vaarapaikkoja. Jos tulokas on eri maata ja kaiken lisäksi kokemattomampi kuin edeltäjänsä, hän saattaa kohdata kovaa vastustusta. Vielä pahempi tilanne syntyy, jos ryhmässä on ennen ollut johtamisen vajetta. Normaalit työnjohdolliset toimet tulkitaan silloin helposti käskyttämisenä.

Niin tai näin – kun johtajuus ei toimi, koko yhteisö joutuu negatiiviseen kierteeseen. Ylikuormittunut ja stressaantunut henkilöstö oireilee, sairastaminen, poissaolot ja vaihtuvuus lisääntyvät, osaamisen kehittäminen unohtuu ja ihmiset uupuvat. Työt ruuhkautuvat, virheet lisääntyvät ja työnteosta tulee kaaosta.

Häiriöiden rinnalle kehittyy väistämättä myös ihmissuhdeongelmia: keskinäistä syyttelyä, vetäytymistä, tiedonkulun ongelmia ja auttamisen vähenemistä.

Jumiutuminen näihin ongelmiin johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin, ja syyllisiksi todetaan lopulta ihmiset, heidän ominaisuutensa ja persoonallisuutensa, vaikka pitäisi tarttua itse työn ja sen edellytysten ongelmiin.

KAIKILLA TYÖNTEKIJÖILLÄ – työpaikan kokoon katsomatta – tulee olla oikeus hyvään johtajuuteen. Onkin syytä pohtia, pitäisikö peräti lainsäädännöllä tai vaihtoehtoisesti työmarkkinaosapuolten keskinäisillä sopimuksilla huolehtia siitä, että kaikilta johto- ja esimiestehtävissä työskenteleviltä edellytettäisiin alan koulutusta ja että heillä olisi myös aikaa hoitaa työnsä hyvin.

Teksti: Erkki Auvinen
Kuva: Liisa Valonen

Erkki Auvinen työskentelee STTK:ssa työelämäasiantuntijana. Hän on aktiivinen Twitterissä @EOAuvinen.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

7 kommenttia aiheesta "Esimiestyö vaatii taitoa ja tahtoa"

  1. Esimiestyöhön vaikuttavat suurelta osin myös ylimmän johdon tavat hoitaa työtään. Ja kaikki nämä vaikuttavat työntekijöiden työn tekemiseen positiivisesti tai negatiivisesti.

  2. Vaikka koulutus yleisesti ottaen on aina hyvä asia, välttämättä se ei kuitenkaan tee hyvää esimiestä. Hyvän esimiehen perusominaisuudet löytyvät henkilön persoonasta, ja niitä ei koulun penkillä opita.

    Riippuen esimiehen toimialasta yms;
    ”upean” persoonallisuuden lisäksi täytyy toki saada oppia sekä alaan liittyvien erityisominaisuuksien suhteen että jatkuvasti pitää yllä ammattitaitoa uusien asioiden suhteen.

    Mutta ajatus, että mennään ”johtajakouluun” ja tullaan sieltä ulos hyvinä esimiehinä – vaatinee vähän kehittelyä..

  3. Erinomainen artikkeli. Kyllä pitäisi kaikilta edellyttää esimieskoulutusta ja halua kehittyä esimiestehtävissään. Osa esimiehistä ei edes pidä esimiehenä olosta, mutta silti hakevat esimiestehtäviin, jotta saisivat enemmän palkkaa ja meriittiä.
    Alaisilla oltava oikeus ammattitaitoiseen esimieheen.

  4. Esimieheksi ryhtyvän pitäisi nähdä esimiestyö ihan oikeana työnä, ei sellaisena, joka hoituu jonkun tärkeämmän ohessa. Kouluttautumisen pitäisi olla jatkuva prosessi, ei kertapamaus, jonka jälkeen on valmis esimies. Kaikkien esimieheksi ryhtyvien olisi esimiesuransa alkuvaiheessa suoritettava lyhyt, ’silmien avaus’ -koulutus mallia Työturvallisuuskortti- tai Työhyvinvointikorttikoulutus.

  5. Valitettavasti kaikki esimiesasemassa olevat eivät tiedosta olevansa esimiehiä. Kunnissa ja kaupungeissa monet kunnan vastuualueet olivat ennen yhden tai kahden ihmisen homma esim kunnanjohtaja ja hänen sihteeri tai tekninenjohtaja(rakennusmestari) ja sihteeri. Nykyisin näissä tehtävissä on useampia henkilöitä hoitamassa omaa osuuttaan tehtävistä. Rakennusmestari voikin olla jo useamman laitosmiehen esimies ja sosiaalijohtajalla on useita eri toimijoita. Kotihoito, hoivapalvelut, sosiaalietuudet yms ja jokaisessa ryhmässä on useita alaisia. Tehtävä ja vastuu jako voivat olla hukassa…jokainen puuhastelee omiaan ja lopulta ollaan hukassa. Esimiesasemassa oleville on myös lastattu hirveä määrä erilaisia tehtäviä ja aikaa omille alaisille ei vaan tunnu löytyvän edes kehityskeskusteluun tai silloin tällöin hetki ja kysymys mitä kuuluu ja kuinka voit? Koulutuksella pelkästään ei tehdä esimiehiä, hyvällä esimiehellä on aistit auki ja rohkeutta viedä alaistensa asioita eteenpäin. Hän tarvitsee laajan asiantuntijuuden omasta alastaan ja uskaltaa myös itse kysyä ja ottaa selvää ellei tiedä. Monesti myös pitkään alalla olleet työntekijät ovat kuulemisen arvoisia ja tietävät paljon. Voisikin kääntää asian ylösalaisin ja todeta, että työntekijät ovat esimiehen yläpuolella tai oikeammin ympärillä. Mitä lähempänä alaiset ovat esimiestään sitä turvallisempi, toimivampi työyhteisö. Jotkut haluavat olla ihan liki pomoa toiset taas vähän etäämmällä.

  6. Esimiestyö on taitolaji. Jokainen johtaa omalla, persoonallisella tavallaan. On totta, että koulutus itsessään ei tee esimiehestä taitavaa. Se kuitenkin antaa valmiuksia ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja sitä, miksi asiat eivät aina sujukaan niin kuin oli ajatellut. Taitava esimies on inhimillinen, itseään ja alaisiaan ”armahtava”. Jokainen tekee virheitä, virheistä oppii ja sitten mennään eteenpäin.
    Esimiestyö on myös kestävyyslaji. Asiat toistuvat ja samoja ongelmia ratkotaan yhä uudelleen, ehkä uuden työyhteisön kanssa, mutta kuitenkin samojen ratkaisumallien mukaan. Kestävyyttä omaava esimies jaksaa olla johdonmukainen ja arvostaa omaa persoonaansa uskoen tekevänsä oikein. Dilemma tässä onkin, että kuitenkin sekä johtajuus että henkilöstö ovat samalla sekä monimuotoisia että muuttuvia.
    ”Hyvä” esimies on ”hyvä” omassa kontekstissaan. Työyhteisön muuttuessa myös esimiehen toimintatapojen tulee mukautua tilanteeseen.
    Esimiehen ei tarvitse olla johtamansa alan asiantuntija. Riittää, että hän osaa arvostaa niitä työntekijöitä, jotka osaavat substanssin ja luo luottamuksen ilmapiirin. Kestävä, kannustava esimiestyö rakennetaan luottamuksen perustalle.
    Esimies ei ole koskaan ”valmis” eikä ”hyvä”. Esimiestyö on karuimmillaan yksinäistä vastuunkantoa ja parhaimmillaan työtä, jota ei välttämättä huomata, mutta jota ilman työyhteisössä vallitsee anarkia.

  7. Hieno näkökulma esimiehen rooliin ja hänen työtehtävien perehdyttämiseen. Ristitulessa eläminen on haastavaa, kun johdetaan ihmisiä. Sinulla saattaa olla henkilöstöjohtamiseen nimetty esimies, mutta oma työsi liittyy itsensäjohtamiseen. Tähän lisätään vielä ristiin sidonnaisuudet. Esimerkkinä todellisesta työelämän johtamisesta:
    Työsuojelupäällikkönä toimii mekaniikkainsinööritaustainen laatupäällikkö, joka johtaa esimiehenä työsuojeluvaltuutetuksi ja suojelupäälliköksi nimettyä sähköalan huoltoinsinööriä. Huoltopalvelut nähdään yritystoiminnalle pakollisiksi, mutta kannattamattomaksi toiminnaksi, johon ei kannata panostaa. Laatupäällikkö tukee yritysstrategiaa, ja pakolliset asiakaspalautukset on nimetty hänen alaisensa huoltoinsinöörin käsiteltäväksi. Laatupäällikö johtaa laatuprosesseja ja hänen alaisensa omistaa huoltoprosessin. Suojelupäällikkönä huoltoinsinööri johtaa yrityksen lainsäädännön seurantaa ja toteuttamisen valvontaa, johon liittyvät myös laatupäällikön työsuojelutoimikunnan johtamiset, työ- ja tuoteturvallisuusasiat sähköalalla (yhdessä sähkötöiden johtajan kanssa) ja laatusertifikaattien ja alan standardien velvoitteiden täyttämiset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *