Tässä talossa osallistetaan, osallistutaan ja oivalletaan. Näiden ja monien muiden tekijöiden ansiosta Pipelifesta on kasvanut yksi Suomen parhaista työpaikoista. Vuoden 2015 Great Place to Work 2015 -listauksessa se nappasi oman sarjansa kakkossijan.

Vuonna 2005 taloon tullut henkilöstön kehittämisestä ja työhyvinvoinnista vastaava Mia Siltala sai toimitusjohtaja Kimmo Kedonpäältä kiinnostavan tehtävän: kehittää ja toteuttaa henkilökuntaa osallistava ohjelma. Siitä se sitten lähti Kedonpään idean pohjalta: Oivallus.

Pipelife on yksi Euroopan johtavista muovi- ja putkituotevalmistajista. Nykyinen Suomen organisaatio on kehittynyt yritysostojen ja omistajamuutosten kautta. Töitä tehdään 130 henkilön voimin kahdeksalla paikkakunnalla: tuotantotehtailla, pääkonttorissa ja myyntitoimistoilla.

− Perustehtävämme on valmistaa tuotteita, joista voimme olla ylpeitä ja jotka pääsääntöisesti sitten piilotetaan maahan, Utajärven tehtaan laatuvastaava Jarno Sihvo hymyilee.

Töissäkö hauskaa?

Pipelife Finlandin toiminta-ajatukseen on kirjattu pyrkimys maailman parhaan työympäristön luomiseen. Järjestelmällinen kehitystyö on lähtenyt iloisesti lentoon.

Kun yritys osallistui 2009 Great Place to Work in Finland -listaukseen, se sijoittui sijalle 11. Seuraava sijoitus oli jo kolmas, ja 2011 yritys palkittiin myös Euroopan parhaana kuuntelijana. Tämäkin liittyi oivalluksiin.

Oivallus-toiminta on osa henkilökunnan osallistamista eli yksi niistä työkaluista, joiden avulla maailman parasta työpaikkaa rakennetaan. Kun henkilökunta toimii pitkin Suomea, talossa tarvitaan kokoava voima. Töissä pitää olla hauskaa, ja sitä saa tehdä suurella sydämellä.

− Kaikki lähtee johtamisesta. Meillä on pyritty yksinkertaisiin arvoihin, jotka yhtenevät helposti oman elämän kanssa ja toteutuvat arjessa. Meille on myös kunnia-asia pitää kiinni lupauksista, niin talon sisällä kuin asiakkaisiin nähden, Siltala ja Sihvo kertovat.

Kaikki mukaan

Pipelifessä arvostetaan talon väkeä. Pipelifelaisia, paiplaiffareita, osallistetaan, heille annetaan palautetta, heitä innostetaan pitämään kunnostaan huolta – ja tietenkin oivaltamaan. Toimintaa seurataan ja tarvittaessa tehdään korjausliikkeitä.

Siltala ja Sihvo uskovat, että menestyminen perustuu vahvaan, arvojohdettuun yrityskulttuuriin, toimintojen jatkuvaan kehittämiseen sekä vilkkaaseen vuorovaikutukseen. Tässä talossa osataan puhua.

Yrityksessä myös palkitaan ja juhlistetaan menestystä. Vuosittain työntekijät valitsevat porukasta muun muassa vuoden johtajan, esimiehen, työntekijän, työkaverin, tsempparin ja oivaltajan. Vuoden 2014 työkaverina palkittiin oivallustiimi.

Yhä turvallisemmin

Sihvon mukaan vahva osallistaminen näkyy suoraan työturvallisuudessa, jonka tavoitteena on olla, kuinkas muuten, luokkansa paras. Jokainen tapaturma on turha.

− Perinteisesti työturvallisuutta on mitattu asioilla, jotka ovat jo tapahtuneet. Nyt pyrimme entistä enemmän ehkäisemään vaaratilanteita ennalta esimerkiksi koulutuksilla, säännöllisillä tehdaskierroksilla, koneiden ja laitteiden tarkastuksilla sekä vaarallisista työtavoista raportoimalla.

− Kaikki löydökset käydään läpi aamupalavereissa sekä viikoittaisissa tuotantopalavereissa. Tiimitaulun avulla ja workshopeissa osallistamme koko henkilökuntaa etsimään ratkaisuja työolosuhteiden parantamiseksi: parhaat asiantuntijat löytyvät sieltä, missä työt tehdään.

Osallistamalla on kehitetty myös työhyvinvointia, jota mitataan muun muassa johtamiskeskusteluilla, osaamiskartoituksilla, aktiivisella palautetoiminnalla ja poissaoloja seuraamalla. Kannattavuuden kehityksestä kertoo esimerkiksi se, ettei yrityksessä ole jouduttu lomautuksiin tai irtisanomisiin. Päinvastoin: taloon on saatu lisää paiplaiffareita.

Ideasta paremmaksi

Palataan vielä juurille: Mitä oivallus oikein tarkoittaa? Tälläkin rakkaalla lapsella on monta nimeä: idea, aloite ja innovaatio. Oivaltaminenhan tarkoittaa ”jostakin tietoiseksi tulemista”.

− Kuka tahansa meistä voi tehdä oivalluksen, vaikka ei tietäisi parannuskeinoa. Tämä tarkoittaa sitä, että esiin voi tuoda esimerkiksi epäkohdan ilman ratkaisua. Oivalluksen käsittelyä jatketaan yhdessä, ja voi olla, että pienistä asioista syntyy isojakin innovaatioita, Siltala kuvailee.

− Annamme päätösvallan maksimaalisesti sinne, missä työ tehdään. Rohkaisemme näin kaikkia oman työympäristönsä kehittämiseen. Se on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Kun ihmisellä on halu ja mahdollisuus kehittää työtään, hän tulee kuulluksi ja kokee samalla omistajuutta työstään.

Heti tai myöhemmin

Oivalluksia voi jättää periaatteella 24/7. − Jos oivalluksia kyseltäisiin kerran vuodessa muodollisessa tilanteessa, oltaisiin myöhässä ja valtaosa olisi jo unohtunut, Sihvo toteaa.

Vuonna 2006 oivallusten kerääminen aloitettiin paperilapuilla, joita sai pudottaa tarkoitusta varten oleviin postilaatikoihin. Paperi on edelleen voimissaan, mutta oivaltaminen on 98-prosenttisesti sähköistynyt.

Oivallukset käsitellään noin viikossa. Pienet päätökset oivallustiimin jäsen voi tehdä heti, isommat vaativat päätöksiä isompien pöytien ääressä. Kaikki oivallukset ovat alusta asti tallella, ja niitä käydään säännöllisesti läpi. Joskus oivallus voi edellyttää investointia, mikä vie aikansa.

Suuria & pieniä

Yksi oivallusten jalostamiskeinoista on viedä ne tiimitauluihin. Näin jokainen voi oman aikataulunsa mukaisesti lisätä oivallukseen kommenttinsa, jatkoideansa tai vaikkapa ratkaisuidean poikasen.

Oivalluksia on suuria ja pieniä. Yksi suurista liittyy tuotantolaitoksessa työskentelevän asentajan huomioon, jonka mukaan pitkien, jopa 22-metristen putkien käsittely lyhyillä kärryillä oli työlästä ja vaarallista. Kärryt menivät usein rikki, eikä rullaratakaan toiminut luotettavasti. Jatko-oivallusten kautta löytyi ratkaisu: teleskooppikärry, joka rakennettiin ja kehitettiin omin voimin.

Pieni oivallus voi johtaa välittömään toimintaan. Kun kentältä tuli viesti, että lumityöt olisi helpompi tehdä lapion kanssa, lapio hankittiin. Nyt saa lumikin entistä tehokkaammin kyytiä.

 

Juttu on julkaistu TTT 1/2015:ssä ja tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hanketta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisää aiheesta: www.tyoelama2020.fi

 

Sarjassa on julkaistu TTT-lehdessä myös jutut:

APR – ja hyvästit jäykkyydelle: Liikennevirasto (TTT 6/2015)

Parhaaseen tulokseen ilolla: Mainostoimisto Ilme (TTT 5/2015)

Kokemus kunniassa: Berner Oy (TTT 4/2015)

Arvokkaasti arjessa: Hennes & Mauritz (TTT 3/2015)

Yhteisöstä hioutuu heimo: Solita (TTT 2/2015)

 

Muokattu 24.11.2015: tieto vuoden 2015 Suomen Työelämäpalkinnosta. Palkinnon myöntäjänä Työelämäpalkinnon rahasto.