Eläkeuudistus 2017 – mitä se minulle kuuluu?

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

ETK_kuvitus_2Ensi vuoden alussa voimaan tuleva eläkeuudistus vakauttaa, tasapuolistaa ja jopa parantaa eläketurvaa. Näin toteaa Eläketurvakeskuksen Kimmo Kontio, joka kokosi perusfaktat uudistuksesta.

TYÖELÄKE KERTYY vähitellen pitkältä ajalta. Ensi vuoden alussa eläkeikää aletaan nostaa vaiheittain kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta. Eläkeiän nosto koskee vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä.
Eläkettä karttuu tasavertaisesti myös nuorille, ja uusia eläkemuotoja otetaan käyttöön.

Työeläkkeen perusidea säilyy

Uudistus on vuonna 1962 voimaan tulleiden ensimmäisten yleisten työeläkelakien perusajatuksen mukainen. Työeläketurva säilyy kokonaisuutena, jossa kertynyt eläke lasketaan yhteen ja hoidetaan yhdeltä luukulta riippumatta siitä, onko se ansaittu yksityisellä tai julkisella sektorilla tai yrittäjänä. Koska työeläkettä on viime vuosikymmeninä kehitetty entistä kattavammaksi, käytännössä vain pimeästä työstä ei enää kerry eläkettä.
Työkyvyttömyyseläkkeet ja perhe-eläkkeet säilyvät pääpiirteissään ennallaan, mutta työkyvyttömyyseläkkeen laskutapa muuttuu eläkkeensaajan kannalta paremmaksi. Pieneksi jääviä työeläkkeitä täydennetään edelleen Kelan maksamilla eläkkeillä.
Vuoden 2017 alussa voimaan tulevat muutokset vaikuttavat eläkeiän nousun osalta vain 1955 ja sen jälkeen syntyneisiin. Sen sijaan esimerkiksi eläke alkaa kertyä uudistuksen mukaisesti kaikilla työssä olevilla tulevan vuoden alusta. Jo maksussa olevat eläkkeet eivät muutu.

Parempia kertymiä myös jatkossa

Merkittävimmät muutokset ovat eläkeiän vaiheittainen nousu 65 ikävuoteen vuosina 2017–2027 ja kertymän muutos 1,5 prosenttiin vuosiansioista koko työuran ajalta.
Työuran jatkamista tuetaan myös uudistuksen jälkeen: superkertymä eli korotettu eläkekertymä korvataan lykkäyskorotuksella.
Nykyinen superkertymä 63 vuotta täyttäneille on 1,5 prosentin normaaliin kertymään verrattuna kolminkertainen: 4,5 prosenttia palkasta. Tätä sääntöä noudatetaan vuoden 2016 loppuun. Sen jälkeen maksettava lykkäyskorotus on eläkeiän alarajalta 0,4 prosenttia kuukaudessa eli vuodessa 4,8 prosenttia, jolla korotetaan ansaittua eläkettä. Lisäksi työstä maksetaan normaali kertymä eli 1,5 prosenttia vuodessa.
Siirtymäajalla vuoden 2025 loppuun asti 53–62-vuotiaille kertymää maksetaan 1,7 prosenttia vuodessa.

Nuoret samalle viivalle

Uudistuksen myötä ansiotyö vaikuttaa eläkekertymään entistä tasavertaisemmin: eläkettä karttuu 17 vuoden iästä alkaen kaikenikäisille 1,5 prosenttia koko vuosipalkasta.
Työsuhteen kesto ei ole vaikuttanut eläkekertymään enää vuoden 2005 uudistuksen jälkeen, vaan työeläkkeeseen on laskettu kaikki vähintään 57,51 euron kuukausiansiot (vuoden 2016 indeksitasossa).
Eläkekertymän ikärajan lasku 18 vuodesta 17 vuoteen parantaa nuorten asemaa entisestään. Ammatilliseen perustutkintoon tai korkeakoulututkintoon johtavasta opiskelusta on kertynyt työeläkettä vuoden 2005 eläkeuudistuksesta alkaen, ja ikäraja säilyy 18 vuodessa. Kaikkien ennen vuotta 1983 syntyneiden vanhuuseläke kertyy 23 ikävuodesta alkaen, koska raja laski 18 ikävuoteen vuonna 2005.

Uusia eläkemuotoja

Ensi vuoden alussa otetaan käyttöön työuraeläke, joka voi oikeuttaa työntekijän siirtymään eläkkeelle 63-vuotiaana, jos takana on pitkä työura raskaassa ja kuluttavassa työssä. Lisäksi otetaan käyttöön osittainen varhennettu vanhuuseläke 61 vuoden iästä alkaen.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvaa nykyisen osa-aikaeläkkeen, johon ovat kuitenkin vielä oikeutettuja ennen vuotta 1956 syntyneet, jos hakevat sen vuoden 2016 aikana. Uudessa eläkemuodossa voi ottaa maksuun joko 25 prosenttia tai 50 prosenttia kertyneestä eläkkeestä aikaisintaan 61-vuotiaana. Tällöin eläkkeestä vähennetään 0,4 prosenttia kuukaudessa alimpaan vanhuuseläkeikään saakka. Eläkkeensaaja voi halutessaan myös siirtyä pois työelämästä, vaikka eläkemuodon oletuksena on jatkaa työssä osa-aikaisesti. Palkan ja eläkkeen yhdistelmää suositaan myös verotuksellisesti.
Ensimmäiset työuraeläkkeet voidaan myöntää vuodesta 2018 alkaen 63-vuotiaille, joilla on vähentynyt työkyky ja vähintään 38 vuoden työura rasittavassa ja kuluttavassa työssä. Työuraeläke on jonkin verran vastaavaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä pienempi.

ETK_tilastoEläkeikä kohoaa asteittain

Koska työeläke kertyy vuosikymmenien kuluessa, uudistuksessa on pyritty välttämään suuria muutoksia ja se toteutetaan vaiheittain.
Eläkeikää nostetaan vuosiluokka kerrallaan kolmella kuukaudella vuoteen 2027, jolloin vuonna 1962 syntyneiden eläkeikä on 65 vuotta. Sen jälkeen vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikää voidaan pidentää korkeintaan kaksi kuukautta kerrallaan toteutuneen ikäkehityksen mukaan.
Eläkettä kertyy 1,7 prosenttia palkasta 53–62-vuotiaille siirtymäkaudella 2017–2025. Kertymän perusteena oleva palkka on kuitenkin aiempaa suurempi, koska vuodesta 2017 alkaen palkansaajan työeläkemaksua ei enää vähennetä siitä palkasta, josta kertymä lasketaan. Työntekijät maksavat korotetusta kertymästä tavallista suurempaa palkansaajan eläkemaksua.

Eläkemaksulla on väliä

Työnantaja ja työntekijä maksavat yhdessä työntekijän työeläkemaksua. Uudistuksen myötä kokonaismaksu asettuu hieman yli 24 prosenttiin palkasta.
Tämän vuoden loppuun saakka työeläkemaksu vaihtelee työntekijän iän mukaan, mutta ensi vuoden alusta alkaen se on useimmille työntekijöille samansuuruinen. Poikkeuksena ovat 53–62-vuotiaat palkansaajat, joihin sovelletaan korotettua kertymää vuoden 2025 loppuun saakka. Heidän työeläkemaksunsa laskee muiden kanssa samalle tasolle siirtymäajan jälkeen eli vuoden 2026 alussa.
Eläkkeet rahoitetaan pääasiassa työeläkemaksuilla, ja osa kustannetaan rahastoista ja valtionosuuksista.
Uudistuksen jälkeen palkansaajan eläkemaksua ei enää vähennetä palkasta eläkettä laskettaessa eli kertymä kasvaa selvästi. Vähennyksen vuoksi todellinen kertymäprosentti ei ole tähän asti ollut 1,5 prosenttia vaan noin 1,4 prosenttia vuodessa.
Työeläkemaksut keventävät työntajan ja työntekijän verotusta, koska ne vähennetään täysimääräisesti verotuksessa, kuten nytkin.

Eliniänodote pidentää työuria

Viime vuosikymmeninä suomalaisten elinikä on pidentynyt kaksi vuotta kymmenessä vuodessa. Nykyään naiset ennättävät olla eläkkeellä lähes 25 vuotta ja miehet 20 vuotta.
Jos pitenevä elinaika lisäisi vain vapaa-aikaa eikä lainkaan työssäoloaikaa, eläkemaksuja pitäisi korottaa tai eläkkeitä leikata. Jos pitenevästä elinajasta käytetään vaikkapa puolet työhön, tilanne on aivan toinen.
Väestöennusteiden mukaan kehitys jatkuu lähes samanlaisena seuraavina vuosikymmeninä. Vastasyntyneiden poikalasten keskimääräinen elinajanodote on nykyisin noin 78 vuotta ja tyttölasten 84 vuotta. Vuonna 2050 sen ennustetaan olevan pojilla lähes 86 vuotta ja tytöillä 89 vuotta, eli keskimääräinen elinajanodote on yli kuusi vuotta nykyistä pidempi.

Kolme keskeistä ikämittaria

Eläkkeellesiirtymisikää mitataan kolmella eri keskiluvulla: eläkkeellesiirtymisiän odotteella, keskiarvoiällä ja mediaani-iällä. Eläkkeellesiirtymisiän odote lasketaan samalla periaatteella kuin elinajanodote, ja sitä käytetään virallisena mittarina, kun seurataan tavoitteiden toteutumista.
Tavoitteena on, että eläkkeelle siirtymisiän odote on 62,4 vuotta. Nykyisin se on keskimäärin 61,1 vuotta. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on 60,7 vuotta ja mediaani-ikä 63,1 vuotta. Toisin sanoen puolet suomalaisista jää nykyisin eläkkeelle ennen 63,1 vuoden ikää ja puolet sen jälkeen.
Työkyvyttömyyseläkkeet alentavat keskimääräistä eläkeikää. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 51,9 vuoden iässä. Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,7 vuotta.

 

 

Eläke kertyy monin tavoin

  • Työeläke on ansiosidonnainen etuus. Siksi työuran tauot vaikuttavat eläkekertymään.
    Vuoden 2005 alusta työeläke on kertynyt vain vuosiansioiden perusteella. Työsuhteiden pituus ei ole enää vaikuttanut eläkkeen määräytymiseen kuten ennen vuotta 2005. Aiemmin eläketurvassa saattoi olla huomattaviakin eroja sen mukaan, oliko työsuhteita useita vai oliko henkilöllä ollut yksi pitkä työsuhde.
  • Työttömyysjaksoilta kertyy eläkettä ansiosidonnaisen päivärahan perusteena olevasta palkasta.
  • Sairausajalta kertyy työeläkettä sairausajan palkan ja ansiosidonnaisen päivärahan ansioperusteen mukaan. Työkyvyttömyyseläke perustuu vanhuuseläkeikään saakka laskettuun oletettuun kertymään, eli laskennassa työntekijän oletetaan jatkaneen työssään eläkeikään saakka.
  • Työsuhteen aikana suoritetuista opinnoista kertyy eläkettä aikuiskoulutustuen mukaan sekä suoritetun tutkinnon perusteella.
  • Tutkinnon suorittamisesta kertyy eläkettä tutkinnon laajuuden mukaan kuin olisi töissä 719 euron kuukausipalkalla (vuonna 2016).
  • Vanhempainpäivärahan ajalta kertyy eläkettä päivärahan perusteena olevan ansion mukaan vähintään 719 euroa kuukaudessa. Kotihoidon tukiajalla eläkekertymä lasketaan 719 euron kuukausitulosta (vuonna 2016).
  • Vuorotteluvapaa-ajan eläkekertymä on noin 50 prosenttia palkalliseen aikaan verrattuna.
  • Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien eläke on turvattu erityisehdoin. Etu määräytyy syntymävuoden mukaan.

 

LISÄÄ AIHEESTA www.elakeuudistus.fi

 

Näin eläkettä kertyy

ESIMERKKILASKELMAN Päivi on syntynyt 1962, eläkeikä 65 vuotta, palkat kuvitteelliset ja työuran myötä nousevat. Laskelmat on pyöristetty täysiin vuosiin ja euroihin eikä indeksejä ei ole otettu huomioon.

Päivin ura vuosina 1985–2004
Kesätöitä ennen 23 vuoden ikää ja vakituinen työsuhde 23 vuoden iässä vuodesta 1985 alkaen, kertymäaikaa yhteensä noin 19 vuotta.
Palkka keskimäärin 3 500 euroa/kk, josta vähennetään palkansaajan työeläkemaksun osuudet vuodesta 1996 alkaen. Maksu on ollut keskimäärin 4,5 %. Eläkkeen perusteena oleva palkka on 3500 e – (3 500 x 0,045) = 3 343 e/kk

Kertynyt eläke vuoden 2004 loppuun mennessä:
3 343 e/kk x 19 v x 1,5 % = 953 e/kk.

Vuosina 2005–2016
Palkka keskimäärin 4 000 e/kk 53 ikävuoteen saakka. Siitä vähennetään maksua keskimäärin 4,8 %.
Palkka keskimäärin 4 200 e/kk 53 ikävuoden jälkeen. Siitä vähennetään maksua 7,2 %.
(4 000 e – (4 000 x 0,048)) x 1,5 % x 11 v = 628 e/kk
(4200 e – (4 200 x 0,072)) x 1,9 % x 1 v = 74 e/kk
Yhteensä: 628 + 74 = 702 e/kk

Vuosina 2017–2027
Palkka keskimäärin 4 500 e/kk. Palkansaajan maksua ei enää vähennetä eläkettä laskettaessa.
4 500 e x 1,7 % x 9 v = 689 e/kk (vuoden 2025 loppuun asti 1,7 % kertymä)
4500 e x 1,5 % x 2 v = 135 e/kk(ikävuosien 63 ja 65 välillä 1,5 %)
Yhteensä: 824 e/kk

Eri aikoina kertyneet eläkkeet lasketaan yhteen ja kerrotaan elinaikakertoimella, joka vuonna 1962 syntyneille on tämänhetkisen arvion mukaan 0,925.

953 e + 702 e + 824 e = 2 479 e/kk

65-vuotiaan Päivin eläke: 2 479 x 0,925
= 2 293 e/kk

 

Esimerkkihenkilö Päivin eläkekertymästä tarkempi taulukko painetussa Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 4/2016.

Teksti: Kimmo Kontio

 

Eläketurvakeskuksen (ETK) tiedottajan Kimmo Kontion lisäksi asiantuntijoina ovat toimineet kehityspäälliköt ETK:n Marjukka Hietaniemi ja Jari Kannisto. ETK on edustettuna TTT-lehden toimitusneuvostossa.

Piirros ja grafiikka: Eläketurvakeskus

 

 

 

 

 

 

 

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *