5 kysymystä sairauslomista

Facebooktwitterlinkedin

Sairausloma ja työssä käyminen eivät välttämättä sulje pois toisiaan. Sairausloma ei myöskään ole aina palkallista. Entä miten käy, jos tulen kipeäksi vuosilomalla?

 

1 Voinko siirtää lomapäiviäni, jos sairastun vuosilomalla?

Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön loman alkaessa, loman voi työntekijän pyynnöstä siirtää myöhempään ajankohtaan.

Jos työntekijä sairastuu loman jo alettua, hänellä on oikeus siirtää lomaansa kuuden omavastuupäivän jälkeen. Omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Käytännössä omavastuu koskee työntekijöitä, joille on kertynyt lomanmääräytymisvuoden aikana yli 24 lomapäivää.

Vuosiloman siirtoa tulee pyytää työnantajalta viipymättä. Työntekijän on myös työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä.

Keväällä 2019 voimaan tullut vuosilomalain muutos pidentää aikaa, jonka kuluessa työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma on annettava. Muutosta on sovellettu ensimmäisen kerran 1.4.2019 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta ansaittaviin lomiin.

2 Saanko palkallista sairauslomaa, jos olen töistä poissa kauneusleikkauksen takia?

Ei-lääketieteelliset toimenpiteet eivät kuulu palkallisen sairausloman piiriin, elleivät ne samalla ole osa sairauden hoitoa. Plastiikkakirurgisten leikkausten lisäksi tämä koskee esimerkiksi taittovirheiden korjausleikkauksia. Sen sijaan esimerkiksi viisaudenhampaan poisto hammaslääketieteellisin perustein ja sairauden hoitamiseksi oikeuttaa sairausajan palkkaan.

3 Olen ollut pitkällä sairauslomalla. Miten valmistautua työhön paluuseen?

Työhön paluuta on helpointa suunnitella, kun esimies on pitänyt työntekijään aktiivisesti yhteyttä sairausloman aikana. Ennen sairausloman päättymistä työntekijä ja esimies keskustelevat siitä, miten paluuta mahdollisesti helpotettaisiin esimerkiksi työtehtäviä, työvälineitä tai työaikaa mukauttamalla.

Työterveyshuolto arvioi työkykyä ja ehdottaa toimenpiteitä työhön paluun tukemiseksi ja myös seuraa työkykyä työhön paluun jälkeen. Tarvittaessa työkyvystä ja tukitoimista voidaan järjestää työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteinen neuvottelu.

4 Missä tilanteessa voi hyödyntää osasairauspäivärahaa?

Osasairauspäivärahan aikana työntekijä on osin töissä ja osin sairauslomalla. Sen tarkoitus on madaltaa kokoaikatyötä tehneen työntekijän kynnystä palata työhön pitkältä sairauslomalta.

Järjestely on vapaaehtoinen ja edellyttää kirjallista sopimista. Asiasta on keskusteltava työterveyslääkärin kanssa, joka antaa arvion työkyvystä Kelan ohjeiden mukaisesti B-lausunnolla. Osa-aikatyö ei saa vaarantaa työntekijän toipumista.

Järjestelyssä työajan on lyhennyttävä 40–60 prosenttia. Osasairauspäivärahakauden tulee kestää vähintään 12 ja enimmillään 120 arkipäivää. Sen jälkeen työntekijällä on oikeus palata entiseen kokoaikaiseen työhön vanhoin ehdoin.

5 Miten sopia korvaavasta työstä?

Jos työntekijä ei pysty sairauden vuoksi tekemään omaa työtään, mutta on halukas tulemaan töihin, työnantajan kanssa voi neuvotella mahdollisuudesta tehdä korvaavaa työtä. Työantaja arvioi lääkärintodistuksen perusteella, onko työntekijälle tarjottavissa tehtävä, joka ei vaaranna toipumista. Työntekijä on myös perehdytettävä tehtävään.

Työpaikalla on syytä laatia korvaavasta työstä pelisäännöt, joita noudatetaan johdonmukaisesti ja jotka ovat työpaikalla mahdollisesti sovellettavan työehtosopimuksen mukaisia.

 

Lähteet: Johda terveyttä. Työnantajan opas. Tiina Alahautala ja Henna-Riikka Huhta. (Alma Talent, 2018.) ja Työ- ja elinkeinoministeriö, www.tem.fi.

Teksti: Helinä Kujala

Kuva: Shutterstock

Facebooktwitterlinkedin

Yksi kommentti aiheesta “5 kysymystä sairauslomista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *