Vakavimmat tapaturmat sattuvat konkareille

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Tapaturmatilastojen perusteella näyttää siltä, että eläkeiän nousu voi lisätä vakavia työtapaturmia jonkin verran.

Tapaturmavakuutus­keskuksen (TVK) analyysien mukaan työtapaturmataajuus laskee keski­-ikäisillä mutta nousee jälleen vanhimmassa ikäryhmässä. Yli 63­-vuotiaiden tapaturmataajuus eli tapaturmien määrä miljoonaa työ­tuntia kohti on jopa 36 prosenttia suurempi kuin 50–55-­vuotiailla.
Vakavien tapaturmien osuus kaikista tapaturmista kasvaa vähitellen iän myötä. Yli 60­-vuotiaille työntekijöille sattuu muita useammin vakavia, yli 30 vuorokauden työkyvyttömyyden aiheuttavia tapaturmia. Ne liittyvät usein työpaikalla liikkumiseen.
Dosentti Simo Salminen ja TVK:n tietokanta-­analyytikko Janne Sysi-Aho ovat analysoineet työtapaturmatilastoja vuosilta 2008–2012. Tuona aikana korvattiin yhteensä 522 758 palkansaajien työpaikkatapaturmaa. Niistä 1 055 tapahtui yli 65­vuotiaille.
Tutkijat uskovat, että eläkeiän nousu näkyy myös työtapaturmien hienoisena kasvuna ja etenkin vakavien tapaturmien lisääntymisenä.
Eniten työtapaturmia sattuu 20–24­vuotiaille työntekijöille. Nuorten tapaturmat ovat lievempiä kuin kokeneemmilla ja kohdistuvat useimmiten silmiin ja käsiin.

Tukee aiempia tietoja

Salmisen ja Sysi­-Ahon tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmat tutkimukset. Tulkintaa rajoittaa jonkin verran yli 63­vuotiaiden pieni osuus suuren tapaturma­riskin toimialoilla ja tälle ikäryhmälle sattuneiden onnettomuuksien vähäisyys vuosien 2008–2012 tilastoissa.
– Ikä voi olla pääsyy tai vain osatekijä. Emme näe tilastoista esimerkiksi sitä, millaisia ammatillisia tai työjärjestelyihin liittyviä syitä tapaturmalukujen taustalla on, Sysi­-Aho toteaa.
Esimerkiksi kuolemaan johtaneiden työtapaturmien TOT­-tutkinnoissa on jo kauan sitten havaittu, että suuri osa uhreista on hyvin kokeneita työntekijöitä.
Salmisen mukaan ilmiö näkyy myös muualla. Yhdysvalloissa yli 64-­vuotiaille sattuu kuolemaan johtaneita tapaturmia yli kaksi kertaa useammin kuin nuoremmille.
Tilastot mittaavat tapaturman vakavuutta sen aiheuttaman työkyvyttömyyden kestolla. Ikääntyneelle onnettomuuden seuraukset ovat vakavampia kuin nuorelle, koska palautuminen on hidasta. Työkyvyttömyyden keskimää­räinen kesto kasvaa iän myötä.
– Esimerkiksi Volvon kolariaineiston perusteella näyttää siltä, että yhtä voimakkaan iskun jälkeen ikääntynyt voi kuolla mutta nuorempi kävellä omin jaloin pois paikalta, Salminen sanoo.
Vanhempi työntekijä saattaa myös loukkaantua tilanteessa, joka jää nuoremmalle ketteryyden ansiosta läheltä piti ­tilanteeksi.

Työn keventäminen ehkäisee

Sysi­-Ahon ja Salmisen mukaan työ­tapaturmia voitaisiin ehkäistä vanhimmissa ikäryhmissä esimerkiksi työjärjestelyillä, kuten toisiin tehtäviin tai kevyempään työhön siirtämisellä, työ­ajan lyhentämisellä tai apuvälineiden käytöllä. Työn keventäminen edistää palautumista, sillä iän myötä elpymis­aika kuormituksen jälkeen kasvaa.
Etenkin liikkumiseen liittyvien tapaturmien osuus nousee iän myötä. Esimerkiksi yli 59-­vuotiaiden kunta-alan palkansaajien työpaikkatapaturmista jopa 45 prosenttia liittyy liikkumiseen.
Liukastumisia, putoamisia ja kaatumisia voidaan ehkäistä huolehtimalla kulkuväylien hiekoituksesta ja siisteydestä, hyvästä valaistuksesta, turvakaiteista ja pitävistä jalkineista.
Ikääntyneet ovat muita alttiimpia myös työmatkatapaturmille. Niitä sattuu eniten 50–59-vuotiaille. Työtapaturmia sattuu yleisemmin miehille, mutta työmatkalla loukkaantuvat useammin naiset. Yli puolet työmatkaonnettomuuksista sattuu jalankulkijoille.
Sysi-Aho muistuttaa, että tapaturmien ehkäisy on aloitettava ajoissa, kun työntekijä on nuori. Silloin hyvät vaikutukset voivat kestää koko työuran.

Tasapainoa voi vahvistaa

Liikkumistapaturmat johtuvat osittain siitä, että ikä muuttaa kehoa ja sen hallintaa. Esimerkiksi 50-vuotiaan lihasmassa on pienentynyt jo 10 prosenttia. Vuosien karttuessa myös tasapaino alkaa heiketä ja reaktionopeus hidastua.
– Muutoksia voi hidastaa fyysisen kunnon, lihasvoiman, koordinaation ja tasapainon harjoittamisella, muistuttaa erikoistutkija Anne Punakallio Työterveyslaitoksesta.
Hän on tutkinut muun muassa pelastustyöntekijöitä ja havainnut, että yli 49-vuotiailla kehon tasapainon hallinta on heikompaa kuin nuoremmilla. Vastaavasti vanhempien palomiesten liukastumiset ovat vakavampia kuin nuorempien.
Työterveyslaitos suosittelee motorisen toimintakyvyn ja liikkuvuuden testien ja harjoitusten liittämistä palomiesten fyysisen toimintakyvyn seurantaan ja työkykytutkimuksiin. Motoriseen toimintakykyyn kuuluvat tasapaino, ketteryys, koordinaatio ja reaktionopeus. Tasapainon harjoittamiseen voi käyttää esimerkiksi tasapainolautaa, kapeaa puomia tai palloa.
Liikuntalajeista muun muassa tanssi, itsepuolustuslajeista kehitetyt liikuntamuodot ja pallopelit kehittävät kehon liikkeiden hallintaa ja tasapainoa. – Myös metsässä liikkuminen, pilates ja jooga ovat tehokkaita tapoja, Punakallio kertoo.

LISÄÄ AIHEESTA
tvk.fi > Tilastot > Työtapaturmat
Pelastajien motorinen toimintakyky ja liikkuvuus: FireFit – fyysisen toimintakyvyn arviointi­, palautteenanto­ ja seuranta­järjestelmän kehittämisen 3. vaihe. Anne Punakallio ja muut. TTL 2015.
Retirement age and occupational injury. Simo Salminen, Aino Heinonen ja Janne Sysi­-Aho. TVK:n julkaisusarja 4/2016.

Teksti: Päivi Haavisto
Kuva: Thinkstockphotos

Juttu on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 4/2017.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *