Työyhteisötaidot tuovat tulosta

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Kansallisgalleriassa halutaan osallistaa, arvostaa ja kuunnella.

Kansallisgalleria on Suomen suurin taidemuseo-organisaatio ja kansallinen kulttuurilaitos, joka tuo taiteen kaikkien ulottuville Helsingissä Ateneumin taidemuseossa, Nykytaiteen museo Kiasmassa ja Sinebrychoffin taidemuseossa.
Kansallisgalleria muuttui Valtion taidemuseosta säätiöksi vuoden 2014 alussa. Samalla kulttuurin uudistaminen tuli ajankohtaiseksi.
– Valtion viraston aikaiset prosessit eivät enää istuneet tapaamme johtaa ja tehdä töitä, sanoo henkilöstöpäällikkö Sanna Salonen.
Kansallisgallerian arvoja ovat yhdessä, avoimesti ja asiantuntevasti.
– Muutaman vuoden takaisen strategiaprosessin jälkeen olemme kiinnittäneet kaikessa tekemisessä huomiota siihen, miten arvot toteutuvat arjessamme, kertoo Salonen.
Arvojen mukaista kulttuuria on vahvistettu kehittämällä työyhteisötaitoja. Tukea kehittämiseen on tarjonnut Helsingin yliopiston poikkitieteellinen CoPassion-tutkimushanke, jossa tutkittiin, miten myötätunto ilmenee työelämässä, miten sitä voi vahvistaa ja miten se vaikuttaa tuloksellisuuteen. Kansallisgalleria osallistui hankkeeseen vuonna 2015 kahdella tutkimusryhmällä ja kahdella verrokkiryhmällä.
– Tutkimusryhmien jäsenet kokivat hankkeessa saamaansa valmennuksen todella hyödylliseksi. Lupasimmekin, että tutkimuksen päätyttyä valmennamme koko henkilöstöä samoilla teemoilla.

Tunnetaidot haltuun

Syksyllä 2016 Kansallisgalleriassa käynnistyi Suomen tähän asti laajin työelämän tunnetaitovalmennus. Se koostui kuudesta kerran kuukaudessa järjestetystä luennosta, vaihtuvin teemoin.
– Aiheita ovat olleet esimerkiksi positiivisten tunteiden herättäminen ja negatiivisten tunteiden käsittely.
Luentojen välillä osallistujat saivat tehtäviä, joiden avulla he saattoivat kokeilla oppeja omassa arjessaan – töissä tai vapaalla.
– Yksi tällainen tehtävä oli arvostuksen osoittaminen toiselle ihmiselle. Jälkeenpäin kävimme yhdessä läpi sitä, miten toinen reagoi ja miltä se itsestä tuntui, kertoo Salonen.
Kokemusten jakaminen on tärkeä osa prosessia, sillä se auttaa vakiinnuttamaan opittuja asioita osaksi omaa ja koko työyhteisön toimintaa.
– Olemme hyviä kuuntelemaan luentoja, mutta unohdamme helposti niiden opit heti luentojen päätyttyä. Väliharjoitukset tähtäävät siihen, että asiat jäisivät mieleen ja ne osattaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi työyhteisön ristiriitatilanteessa, haastavassa asiakastilanteessa tai kun iloitaan kollegan onnistumisesta.

Yhdessä tekemisen meininkiä

Yksi valmennukseen osallistuneista on kiinteistöassistentti Elena Hellemaa. Hänen yksikössään kiinteistöhallinnossa välitehtäviin pureuduttiin yhteisesti viikkopalaverin yhteydessä. Hellemaan mielestä luennot ja tehtävät toimivat hyvin yhdessä.
– Teimme tehtävät koko tiimin voimin testaillen, kuulostellen ja keskustellen. Meidän yksikkömme on aika miesvoittoinen. Tällä tavalla olemme löytäneet kivoja, vähän yllättäviäkin keskustelunaiheita.
Luennolla itsestään selviltä tuntuneet asiat ovat yhteisissä keskusteluissa saaneet uusia sävyjä ja nostaneet työkavereista esiin uusia puolia.
– On hienoa, kun ihmiset uskaltavat tuoda esille omia ajatuksiaan, antavat kuoren vähän murtua ja laittavat herkkyyttäänkin peliin, Hellemaa sanoo.
Valmennus on Hellemaan mielestä vahvistanut yhdessä tekemisen meininkiä.
– Jossain vaiheessa teemana oli syväkiittäminen. Silloin kiittelimme toisiamme ihan jatkuvasti, ja se nauratti kaikkia ihan hirveästi, hän hymyilee.

Ei vain tunteilua, myös tuloksia

Hyvää fiilistä on riittänyt, mutta pelkästä tunteilusta ei ole kyse. Valmennuksen tärkein tavoite liittyy Kansallisgallerian ydintoimintaan.
– Emme tee tätä siksi, että voisimme koko ajan puhua omista tunteistamme. Ensisijaisena tavoitteena on kehittää yhteistyötämme sujuvammaksi. Sitä kautta syntyy upeita näyttelyitä, jotka vetävät museot täyteen, tiivistää Salonen.
Tavoitteen täyttymiseksi työympäristön on oltava henkisesti turvallinen. Kun ihmiset kokevat tulevansa arvostetuiksi ja voivat olla juuri sellaisia kuin ovat, he ovat innovatiivisempia ja myös yhteishenki paranee. Työ on sujuvaa ja tuloksellista. Kun vielä ymmärretään läsnäolon merkitys – tunnetaito sekin – säästyy myös aikaa.
– On tehokkaampaa olla 15 minuuttia todella läsnä hyvin valmistautuneena ja käsillä olevaa tilannetta arvostaen kuin olla olevinaan läsnä puolitoista tuntia ja tehdä samalla kaikkea muuta, heittää Salonen.
– Kun on sataprosenttisesti läsnä, kaikki oheistoiminnot jäävät pois ja keskittyy yhteen asiaan kerralla ilman tietokonetta ja puhelinta, Hellemaa täydentää.

Työkaluja ja juurtumista

Salosen mukaan esimiehet ovat saaneet valmennuksessa tärkeitä työkaluja muun muassa ongelmanratkaisuun, ongelmien ehkäisyyn, palautteen antamiseen, kannustamiseen ja motivointiin. Hellemaa näkeekin, että moni esimies on hyötynyt erittäin paljon työelämätaitojen kehittämisestä.
– Esimiesten valmennuksesta saama tuki näkyy heidän työskentelyssään. Se on selkeästi tavoitteellisempaa kuin ennen, sanoo Hellemaa.
Puolen vuoden valmennusjakso päättyy toukokuussa, mutta Kansallis­galleriassa työ jatkuu saatuja oppeja hyödyntäen ja tekemisen tapaa juurruttaen.
– Kaikki luennot on videoitu. Ne löytyvät intrastamme, samoin kaikki luentomateriaalit ja tehtävät. Kun rekrytoimme uusia ihmisiä, näin hekin pääsevät aiheeseen kiinni. Tässä on kyse esimerkillä johtamisesta, palautteen antamisesta ja oikeansuuntaisen toiminnan tukemisesta, päättää Sanna Salonen.

  • Kansallisgallerian muodostavat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Kuvataiteen valtakunnallisena museona Kansallisgalleria vastaa taidehistoriallisista arkistoaineistoista ja kuvataiteen tietoaineistoista. Työntekijöitä on noin 300. Vuonna 2016 kokonaistuotto oli noin oli noin 31 miljoonaa euroa ja museokävijöitä 772 600. www.kansallisgalleria.fi

 

Kuvassa: – Kansallisgallerian tavoitteena on tarjota asiakkailleen täydellisiä museokokemuksia, linjaavat Elena Hellemaa (vas.) ja Sanna Salonen.

Teksti: Kreetta Haaslahti
Kuva: Julia Hannula

 

LISÄÄ AIHEESTA:
www.tyoelama2020.fi
CoPassion-tutkimushankkeesta TTT-lehdessä 3/2016, Myötätuntoa töihin ja Olet tärkeä,  s.19–23.

 

tyoelama_2020_uusi_logo_2017

Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hanketta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

 

Juttu on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 3/2017.

Lue myös:
Hyveistä syntyy hyvää työtä, TTT-lehti 2/2017
Arvoista tekoihin, TTT-lehti 1/2017
Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *