Joka seitsemäs työtapaturma Suomessa sattuu alle 25-vuotiaalle. Nuoret miehet ovat tapaturma-alttiimpia kuin ikäisensä naiset.

Työ ei saa vahingoittaa nuorten terveyttä. Suomessa kattava lainsäädäntö suojelee nuoria työn haittavaikutuksilta. Lait ja asetukset velvoittavat työnantajaa huolehtimaan nuoren työntekijän työn opastuksesta ja perehdyttämisestä.

Työtapaturmien ja onnettomuuksien riski kasvaa, jos nuorta ei perehdytetä työn vaaroihin. Kokeneen ja motivoituneen, omaan työhönsä ja työturvallisuuteen oikein suhtautuvan perehdyttäjän kanssa nuoren työntekijän on hyvä aloittaa työuraansa.

Kokeneemmat työntekijät toimivat nuorten työntekijöiden opastajina ja turvallisten työtapojen puolestapuhujina. Turvallisuuden pelisäännöt tehdään selviksi ja nuoria opastetaan ilmoittamaan työympäristössä havaitsemistaan vioista ja vaaroista.

Perehdytyksessä pitäisi käydä läpi myös, kuinka häiriö- ja poikkeustilanteissa toimitaan. Erityisen tärkeää se on nuorille, koska heille ei vielä ole syntynyt käsitystä työympäristön eri tekijöiden vaikutuksista.

Nuoret miehet joutuvat noin kolme kertaa naisia useammin työtapaturmaan. Miehillä on näyttämisen haluun perustuvaa käyttäytymistä (”olen hurja tyyppi”) enemmän kuin naisilla. Toisinaan se johtaa riskin ottamiseen tai vääränlaiseen toimintaan – kun ei vielä ole kykyä ymmärtää riskejä eikä kokemusta tunnistaa työssä esiintyviä riskejä ja vaaran paikkoja.

Turvallisuuden asenteita on tarpeellista myös herättää, jotta riskin tunnistaminen ja ymmärrys syntyisivät. Perehdytyksessä työympäristön keskeiset riskit käydään läpi. Kokeneemmalla työntekijällä on myös varmasti tarinoi-ta todellisuudesta ja hiljaista tietoa, joita hän voi hyödyntää opastuksessa.

Parikymppisten miesten riski joutua työtapaturmaan on selvästi suurempi kuin vanhempien ja kokeneiden työntekijöiden. Tämän vuoksi kaikki keinot nuorten turvallisten työtapojen varmistamisessa ovat sallittuja.

 

Nuoren perehdyttäminen työpaikan turvallisuuskulttuuriin on erittäin tärkeää

• Tietoa turvallisista työtavoista tulee saada ensimmäisestä päivästä alkaen. Nuori pääsee näin sisälle työyhteisön turvallisuuskulttuuriin ja hänellä on aina tarvittaessa joku, jonka puoleen kääntyä epäselvissä tilanteissa.

• Työpaikoilla olisi hyvä pohtia nuorten perehdyttämistä turvallisuuteen ja työn tekemiseen positiivisena erityiskohteluna.

• Työnopastuksen kirjalliseen tarkastuslistaan lisätään tietoa tekijöistä, jotka edellyttävät kokemusta ja ymmärrystä työympäristön erityisistä riskeistä. Näin varmistetaan nuoren ja kokemattoman turvallinen ja oikea työskentely sekä terveyden säilyminen.

• Kukaan ei opi – jos ei opeteta.

 

Teksti: Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Vesa Kotaviita. Kotaviidan vastuualueina TTK:ssa ovat auto- ja metallialat. vesa.kotaviita@ttk.fi
Kuva: Sami Kulju

 

Lisää aiheesta: www.ttk.fi  (Hae-toiminnon avulla: Käytä kysymyksiä – turvaa tulevaisuuttasi -tietokortti / Perehdyttämisen tarkistuslista / Perehdyttäminen ja työnopastus -koulutus)

Teksti julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 3/2016.