Työsuojelun huomio työpaikoilta: liikaa töitä ja tieto kulkee huonosti

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Psykososiaalisista kuormitustekijöistä erityisesti suuri työmäärä, keskeytykset, heikko tiedonkulku ja jatkuvat muutokset ovat arkea monella työpaikalla. Työsuojeluhenkilö kohtaa aikaisempaa useammin väsyneitä ja stressaantuneita työntekijöitä ja joutuu selvittelemään työpaikan konflikteja ja ilmapiiriongelmia. Tulokset käyvät ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköiden ja työsuojeluvaltuutettujen Työsuojelupaneelista.

Psyykkistä kuormitusta työpaikoilla voivat aiheuttaa esimerkiksi epäselvyys työn tavoitteista, jatkuva kiire, vaikutusmahdollisuuksien puute, puutteelliset mahdollisuudet kehittyä ja oppia uutta, puutteellinen palaute, pitkittynyt epävarmuus, keskeytykset ja suuri vastuu.

Kuormitustekijöistä erityisesti suuri työmäärä ja keskeytykset ovat työpaikoilla yleisiä: 85 prosenttia työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on vähintään jossain määrin liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti, vastaavasti 78 prosenttia vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä.

– Myös rakentavan palautteen ja arvostuksen puute sekä epäselvät tehtävänkuvat ja tavoitteet olivat läsnä monella työpaikalla toteaa tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.

Vuorovaikutukseen liittyvistä tekijöistä puolestaan heikko tiedonkulku (83 %) ja jatkuvat muutokset (78 %) nähtiin työpaikoilla useimmin haasteena.

Valtaosa vastaajista arvioi psyykkisten ja vuorovaikutukseen liittyvien kuormitustekijöiden tason säilyneen samalla tasolla edeltävän vuoden aikana. Lisäystä katsottiin tapahtuneen lähinnä työn määrässä ja tahdissa, hallitsemattoman tiedon määrässä, työsuhteiden epävarmuudessa sekä muutoksissa.

Työpaikoilla väsyneitä työntekijöitä ja konflikteja

Psykososiaaliset kuormitustekijät näkyvät työsuojelutehtävissä henkilöstön kuormittumisena ja ilmapiirin heikentymisenä. Eräs vastaaja toteaa: ”Työntekijöiden jaksaminen on aivan äärirajoilla, ja se aiheuttaa kireitä välejä työyhteisössä.”

– Väsyneenä asiallinen keskustelu ja esimerkiksi väärinkäsitysten onnistunut ratkominen voivat olla vaikeaa, toteaa työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta. Moni vastaaja kertoikin, että työsuojelutehtävissä yhteydenotot ovat lisääntyneet, ja sekä esimiehet että työntekijät kaipaavat esimerkiksi enemmän keskustelutukea.

Yksityiskohtaisempana sisältönä esiin nousivat konfliktien ja haastavien tilanteiden käsittely, työntekijöiden jaksamisen tukeminen sekä myönteisen ilmapiirin, sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen tukeminen.

Aina myöskään työterveysyhteistyö ei suju kitkatta. Työsuojeluhenkilöstö kaipaa neuvottelutaitoja tilanteisiin, joissa esimerkiksi kaikki osapuolet eivät nähneet kuormituksen merkitystä yhtä tärkeänä.

”Työyhteisön hyvinvointiin pitäisi panostaa reilusti enemmän, työnantaja ei käsitä kuinka suuri merkitys sillä voi olla koko yrityksen toimintaan ja talouteen”, totesi eräs vastaajista.

Psykososiaalisten riskien arviointiin lisää osaamista

Psykososiaaliset riskit huomioidaan työpaikoilla yleensä riskinarviointien ja työpaikkaselvityksien yhteydessä. Lisäksi riskien arvioinnissa hyödynnetään muun muassa hyvinvointikyselyjä, eri tahojen välisiä keskusteluja sekä kehitys- tai tavoitekeskusteluja.

Moni vastaajista kaipaa lisää osaamista psykososiaalisten riskien arviointiin ja hallintaan.

– Psykososiaaliset riskit tulisi arvioida objektiivisesti ja niitä tulisi arvioida yhdessä muiden työn riskien kuten fyysisten, fysikaalisen ja kemiallisten riskien kanssa, Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Kerttuli Harjanne painottaa.

– Tavoitteena tulee olla työpaikan työn riskien riskiprofiili, jonka perusteella tunnistetaan työsuojelun painopisteet ja kehittämiskohteet. Psykososiaalisten riskien arvioinnissa on tärkeää tunnistaa työhön ja työtehtäviin liittyvät riskit Harjanne jatkaa.

Työpaikoilla olisi hyvä pohtia yhdessä, mitä kuormitukselle voi tehdä. Usein kuormitus koostuu monista pikkuasioista, jolloin myös ratkaisut ovat pieniä askeleita, yksi kerrallaan. On myös hyvä miettiä yhdessä asioiden tärkeysjärjestys: mitä tehdään kiire- tai ruuhkatilanteessa ensin ja minkä voi jättää odottamaan rauhallisempia aikoja.

 

Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1–2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin lokakuussa 2016. Kysely lähetettiin noin 3 100:lle Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 822.

(Lähteenä Työterveyslaitoksen tiedote.)

Kuva: Thinkstockphotos

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Yksi kommentti aiheesta “Työsuojelun huomio työpaikoilta: liikaa töitä ja tieto kulkee huonosti

  1. Mielestäni ikäjakaumaan työpaikoilla kiinnitetään aivan liian vähän huomiota. Itse toimin työpaikkani työsuojeluvaravaltuutettuna, ja tämä asia näkyy jokapäiväisessä työelämässä. Nuoremmat ja vanhemmat eivät kohtaa sekä tiedoissa ja taidoissa on valtavia eroja. Tämä mm. lisää psykososiaalista painetta työpaikoilla. Enkä ylipäätään ymmärrä, miksi tällaisten lähellä eläkeikää annetaan jatkaa työelämässä, jos he eivät halua päivittää työtään tähän päivään. Olen käsittänyt että tämä on nimenomaan kuntien ja valtion työpaikkojen ongelma…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *