Työpaikkakiusaamiseen kannattaa hakea apua heti

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Mika työskentelee myyjänä kaupassa. Hän on kokenut työpaikallaan kiusaamista ja epäoikeudenmukaista kohtelua jo vuosia. Esimies jakaa työvuorot niin, ettei Mika saa koskaan sunnuntaivuoroja tuplapalkalla ja että hänellä on usein lyhyitä myöhäisiä iltavuoroja. Työkavereiden kanssa on jatkuvasti konflikteja ja Mika kokee, että hänet suljetaan työyhteisön ulkopuolelle. Mikasta tuntuu, että hänen tekemisiinsä puututaan tarpeettomasti koko ajan ja että häntä ei auteta lainkaan työtehtävissä. Kun Mika vihdoin päättää ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen AVI:in, hän on jo niin väsynyt, että on työterveyslääkärin määräämällä sairauslomalla.

Anneli työskentelee valtion virastossa. Hän soittaa työsuojeluviranomaisen puhelinneuvontaan ja haluaa kysyä neuvoa. Anneli kokee, että hänen esimiehensä on kohdellut häntä epäasiallisesti, koska ei suostunut hänen pyyntöönsä virkapaikan siirrosta. Esimies myös hyväksyy matkalaskut aina myöhässä ja väheksyy hänen tekemisiään. Tilanne on jatkunut jo pidempään ja pahentunut viime kuukausien aikana.

 

Nämä tapaukset ovat tosielämästä, tosin keksityillä nimillä. Molemmissa tilanne oli ehtinyt jatkua pitkään, ennen kuin työntekijä uskalsi ottaa asian puheeksi.

Jos tilanne on työpaikalla kestänyt pitkään ja tilanne kovin tulehtunut, ei ennuste valitettavasti usein ole kovin hyvä. Moni työsuojeluviranomaisen puhelinneuvontaan soittanut on sinnitellyt niin kauan, ettei itsekään enää näe mahdollisuuksia ratkaista asiaa työpaikalla.

Kiusaamisasioissa nopea reagointi on tärkeää. Jos sinulla on tunne, että työkaverisi tai esimiehesi käytös ei kuulu hyvään työpaikkakäyttäytymiseen, asia kannattaa ottaa puheeksi työpaikalla heti. Vaikka et itse olisi se, johon käytös kohdistuu, voit tehdä asialle paljonkin.

Jos olet epävarma siitä, miten asiassa tulee toimia, kannattaa kysyä neuvoa työpaikan työsuojeluvaltuutetulta. Kannattaa aina myös tarkistaa, onko omalla työpaikalla laadittu toimintaohjeet epäasiallisen kohtelun tilanteisiin. Ainakin isommilla työpaikoilla sellaiset pitäisi olla.

Ellei apua löydy työpaikalta, työsuojeluviranomaisen puhelinneuvonnasta saat ohjeet siihen, miten tulisi toimia. Laki velvoittaa käsittelemään häirintäasian ensin työpaikalla. Jos työnantaja ei ryhdy toimenpiteisiin, voi työsuojeluviranomainen puuttua asiaan – tietenkin vain asianosaisen suostumuksella. Asiaa selvittäessään työsuojeluviranomainen arvioi, onko tilanne mennyt jo lainrikkomisen puolelle eli voiko kyseessä olla työturvallisuuslain tarkoittama epäasiallinen kohtelu tai häirintä. Tarvittaessa työsuojeluviranomainen velvoittaa työnantajaa toimimaan tilanteen ratkaisemiseksi.

Työsuojeluviranomaisen tavoite on auttaa työpaikkoja ratkaisemaan ongelmat niin, että jokainen voi tehdä töitä turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa. Parhaiten tilanteen ratkaiseminen onnistuu silloin, kun asiat eivät vielä ole ehtineet kärjistyä. Vaikka kyse ei olisikaan häirinnästä, kaikki työpaikalla esiintyvät konfliktit on kuitenkin tärkeä selvittää, jotta tilanne ei pahene.

Onnelliset loput eivät usein tule meidän työsuojelutarkastajien tietoon, mutta niitäkin on. Kuten tämä Annelin tapaus:

Puhuttuaan työsuojelutarkastajan kanssa Anneli rohkaistui ottamaan yhteyttä työpaikan työsuojeluvaltuutettuun. Yhdessä valtuutetun kanssa he pyysivät työpaikan käytäntöjen mukaisesti palaveria, jossa Annelin kokema epäasiallinen kohtelu selvitettäisiin. Palaverissa käytiin yhdessä esimiehen kanssa läpi esimiehen toiminta ja tapahtumat yksityiskohtaisesti. Anneli oli tyytyväinen palaverin sisältöön. Vaikka esimiehen toiminta ei edelleenkään ollut hänen mieleensä, hän ymmärsi nyt, miksi tämä oli toiminut niin kuin oli. Esimies oli myös pyytänyt anteeksi sitä, että oli pahoittanut Annelin mielen. Tämä oli Annelista kaikkein tärkeintä.

 

Lisätietoa siitä, miten häirintäasiassa tulee toimia työpaikalla, löydät sivuilta: www.tyosuojelu.fi/tyoolot/epaasiallinen-kohtelu.

Työsuojeluviranomaisen puhelinneuvonta palvelee arkisin numerossa 0295 016 620.

 

Teksti: Päivi Laakso
Päivi Laakso toimii työsuojelutarkastajana Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella.

 

Lue lisäksi työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneen Marjasisko Hirvosen haastattelu: ”Kiusatun työpäivä ei pääty koskaan”

(Kuva: Virpi Saarinen)

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

5 kommenttia aiheesta "Työpaikkakiusaamiseen kannattaa hakea apua heti"

  1. Hyvä aihe aina vain ja ikävintä asiassa on, että aihe on aina ajankohtainen. Työpaikoilla tuomitaan työpaikkakiusaaminen, mutta silti sitä esiintyy eikä kaikilla ole rohkeutta puuttua asiaan. Saattaa olla tilanteita, jossa henkilö huomaa vasta jonkun ajan kuluttua joutuneensa kiusaamisen kohteeksi, koska luottaa siihen, että niin voidaan toimia. Vasta sivullisen voimin tai jonkun muun tilanteen kautta huomaa todellisuuden ja pystyy hakemaan apua. Asian selvittyä, henkilön työpahoinvointi, unettomuus ja heikko itsetunto alkaa kohentumaan ja lopullinen romahtaminen estyy. Totta on, että taustalla saattaa olla väärinymmärrystä ja ei tunneta toisten tapoja ilmaista itseään. Kiusaamisen tunne on kuitenkin vakava asia ja se heikentää kenen tahansa työ-ja toimintakykyä. Se vie työilon ja oikeastaan valon elämästä pidemmälle jatkuessaan. Toivoisin lisää avoimuutta ja aitoa keskustelua työpaikoille ja välittämistä toinen toisistamme myös kiireiden keskelle.

  2. Jos esimies kokee tulleensa työntekijän kiusaamaksi, kuinka tulisi toimia?

    1. Työsuojelutarkastaja Päivi Laakson vastaus:

      Jos esimies kokee tuleensa työntekijän kiusaamaksi, asia tulee ottaa heti puheeksi työntekijän kanssa. Mikäli mahdollista, tukea tilanteen arvioimiseksi kannattaa pyytää henkilöstöosastolta tai vaikka soittamalla työsuojeluviranomaisen puhelinneuvontaan. Pääsääntöisesti esimiehen kannattaa ensin selvittää keskustellen, ettei työntekijän käytöksen takana ole jotain muuta, esimerkiksi terveydellisiä tai henkilökohtaiseen elämään liittyviä asioita. Erityisesti jos työntekijän käytös on muuttunut tai jos työntekijän työssä suoriutumiseen liittyy ongelmia, on tärkeää ottaa työterveyshuolto mukaan asian käsittelyyn.

      Esimiehellä on kuitenkin työnjohto-oikeuden johdosta oikeus ja myös velvollisuus puuttua työntekijöiden käytökseen työpaikalla. Jos keskustelemalla käytökseen ei löydy selitystä eikä työntekijän käytös muutu asian puheeksi ottamisen jälkeen, esimies voi antaa työpaikan normaalien toimintakäytäntöjen mukaisesti työntekijälle huomautuksen tai jopa varoituksen. Vaikka asiaan puuttuminen voi tuntua hankalalta, epäasialliseen käytökseen puuttuminen on tärkeää. Epäasiallinen kohtelu ja sen hiljainen hyväksyminen näkyy usein myös muille työntekijöille, ja se voi aiheuttaa epäluottamusta esimiehen kykyyn johtaa toimintaa.

  3. Usein työntekijät puhuvat epäasiallisia kommentteja esimiehestä juuri silloin, kun esimies ei ole paikalla, ei tietenkään suoraan päin kasvoja. Esimies saa tietää asiasta vasta sitten, kun huomaa toisten käytöksen outouden, ja sen etteivät esimiehen ohjeet ja neuvot ”mene perille”. Sovittuja asioita ei tehdä.

    Harvoin työntekijät käräyttävät tällaisissa tilanteissa toisiaan, sillä sen jälkeen työntekijöiden yhteinen rintama katkeaa.

    Tärkeintä olisi, että näissä tilanteissa esimies saa tukea, työnohjausta ja neuvontaa, miten tuosta suosta pääsisi ylös ja taas asiat saisi rullaamaan työpaikalla.

  4. Jokaiselle työpaikalle on syytä laatia selkeät toimintaohjeet (pelisäännöt) työpaikkakiusaamisen ja myös syrjinnän osalta. Pelkästään pelisääntöjen olemassaolo ei riitä, vaan se on koulutettava kaikille työyhteisössä oleville (tt, th, yth). Unohtamatta työyhteisössä toimivia vakituisia toimittajia/kumppaneita.
    Usein ristiriitoja syntyy väärinkäsityksistä, jotka saadaan ratkaistua keskustelemalla. Tietämättömyys esim. uusilla työntekijöillä työyhteisön hengestä (ilmapiiri, asenteet, kemiat) voi johtaa ongelmiin. Esimiehellä on mahdollisuus tuoda nämä asiat jo heti alussa esille. Hänellä on tärkeä rooli puuttua työolosuhteisiin, jota myös häirintä on. Kiusaaminen ei riko luita, mutta voi aiheuttaa elinikäisiä ongelmia kohteellensa. Kun puutut niin välität. Hyvä työkaveri tukee ja auttaa huomioiden kaverinsa tilanteen. Tuppisuuna tai vaaratekijöihin puuttumatta, hyväksyt ”muhivat” ongelmat TYÖYHTEISÖSSÄSI.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *