pieni_reino_nygard_huhtikuu 2015_X9C7517Viimeinen poissaoloon johtanut työpaikkatapaturma Oulun Energia Urakointi Oy:ssä on marraskuulta 2012. – Nyt näyttää hyvältä, mutta ei tässä voi jäädä paukuttelemaan henkseleitä. Turvallisuustyötä on kehitettävä koko ajan, sanoo turvallisuusasioista vastaava Reino Nygård.

 

Vielä kuusi vuotta sitten asiat olivat toisin. Vuonna 2010 Oulun Energiassa sattui 28 poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa. Niiden seurauksena menetettiin 225 työpäivää. Tapaturmatiheys eli LTA-luku oli 53 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Työturvallisuus oli heikossa hapessa ja riski pahimmasta mahdollisesta koko ajan läsnä.
Samaan konserniin kuuluva Oulun Energia Urakointi perustettiin vuonna 2011. Tuolloin sattui neljä poissaoloon johtanutta työtapaturmaa ja seuraavana vuonna kaksi. Vuodet 2013–2015 olivat jo pyöreän nollan vuosia: ei yhtään työpaikkatapaturmaa.
– Viimeinen poissaoloon johtanut työpaikkatapaturmamme on marraskuulta 2012. Ei pidä kehuskella, mutta onhan se kova tulos, toteaa Oulun Energia Urakointi Oy:n yksikönpäällikkö ja turvallisuusasioista vastaava Reino Nygård.

Kovat turvallisuustavoitteet

Muutos lähti liikkeelle, kun Juhani Järvelä aloitti konsernin toimitusjohtajana. Hän nosti turvallisuuden ykkösasiaksi. Työntekijät otettiin mukaan arvotyöskentelyyn, ja yrityksessä alettiin panostaa turvallisuusjohtamiseen täydellä teholla.
– Siinä on koko homman ydin. Turvallisuusjohtamisessa korostuvat ennen kaikkea johdon sitoutuminen ja esimerkki. Myös kovien tavoitteiden asettaminen, ennakoiva ja jatkuva turvallisuustyö, henkilökunnan osallistuminen ja avoin ja läpinäkyvä viestintä ovat tärkeitä, Nygård sanoo.
– Johtaminen on haasteellista, mutta turvallisuusjohtaminen on vieläkin vaativampaa. Turvallisuudesta ei tingitä eikä voida ajatella, että aika parantaa haavat. Mitään ei jätetä sikseen, vaan kaikkeen tartutaan ja puututaan.

Varusteet viimeisen päälle

Energiayhtiössä tehdään riskialttiita töitä välillä hyvinkin haasteellisissa olosuhteissa maastossa, myrskyissä, tunneleissa ja pylväissä. – Miehemme ovat töissä silloinkin, kun kukaan ei laittaisi edes koiraansa ulos, Nygård tiivistää.
– Urakoinnissa yleisimpiä tapaturmia ovat käsien viiltohaavat, joita tulee kaapeleita kuorittaessa. Myös kulkemiseen liittyy riskejä: esimerkiksi nilkan nyrjähtäminen on ollut yleistä. Sähköön liittyviä tapaturmia meillä ei ole sattunut.
Tapaturmia ehkäistään muun muassa pakollisilla henkilökohtaisilla turvavarusteilla. Kaikilla asentajilla on aina leukahihnalla ja suojavisiirillä varustettu suojakypärä ja palosuojattu työasu huomiovärein sekä viiltosuojahanskat ja turvajalkineet.

Turvallisuus aina mielessä

Oulun Energiassa työntekijöitä kannustetaan tekemään turvallisuushavaintoja niin töissä ja työmatkalla kuin vapaa-ajallakin. Kun turvallisuuteen aletaan kiinnittää huomiota, sen tarkkailusta tulee tapa.
– Turvallisuus on parantunut myös työn ulkopuolella. Vuonna 2011 koko konsernissa sattui 41 vapaa-ajan tapaturmaa, joista seurasi yhteensä 600 poissaolopäivää. Viime vuonna vapaa-ajan tapaturmia sattui seitsemän.
Työajan ulkopuolella sattuneista tapaturmista saadaan tiedot palkanlaskennasta, jossa kaikki sairauspoissaolot kirjataan eri poissaolokoodeilla.
– Kampanjoimme ahkerasti ympäri vuoden. Esimerkiksi uutenavuotena muistutamme ilotulitusrakettien turvallisesta käytöstä jakamalla suojalaseja. Kesälomien alla tarjoamme mökkien remonttireiskoille viiltosuojahanskoja, ja syksyn pimetessä jaamme heijastinliivejä.

Positiiviset asiat esiin

Mobiiliteknologia on vienyt turvallisuushavainnot aivan uudelle tasolle. Nygård muistelee aikoja, jolloin havaintoja tehtiin kirjallisesti ja lappusia kertyi pöydälle pölyttymään. Jos ne ehti kirjata järjestelmään, sinne ne yleensä myös katosivat. Nykyään havainnot käsitellään kaikille avoimessa sähköisessä järjestelmässä.
– Turvallisuushavainto ei jää ilmoittamatta, kun se on helppo tehdä kännykällä, tabletilla tai kannettavalla. Siihen kannustamme kaikkia työntekijöitämme.
Uusinta uutta on turvallisuushavaintojen tekeminen myönteisistä asioista. Kesäkuun alussa alkanut kampanja sai aikaan mukavasti vipinää jo ensimmäisellä viikolla. Myös Nygård teki heti useita positiivisia turvallisuushavaintoja kuvien kera muun muassa työmaan siisteydestä ja henkilönsuojainten esimerkillisestä käytöstä.

Turvallisuus kuuluu kaikille

Tapaturmattomuus tuo yritykselle huikeat säästöt. Tärkeintä kuitenkin on, että ihmiset pysyvät terveinä, ovat motivoituneita ja tekevät työnsä turvallisesti ja laadukkaasti.Kaikki vaaratilanteet, läheltä piti -tilanteet ja tapaturmat tutkitaan, ja joka tilanteesta otetaan opiksi. Korjaavia toimenpiteitä seurataan ja niiden toteutumista valvotaan. Yrityksessä pidetään turvavartteja, tehdään työmaiden turvakierroksia ja auditoidaan. Keinot ovat monet.
– Emme etsi syyllisiä vaan perimmäisiä syitä. Turvallisuutta johdetaan laajalla rintamalla, sillä turvallisuus kuuluu kaikille, Nygård tiivistää.

 

5 askelta turvallisuusjohtamiseen

  1. Johdon selkeä tahtotila ja haasteelliset tavoitteet.
  2. Näkyvä ja avoin turvallisuusviestintä.
  3. Mobiili turvallisuushavainnointi.
  4. Positiivisen palautteen avulla kehittyminen.
  5. Asenne: vaatiminen ja tinkimättömyys.

 

Teksti: Sari Okko

Reino Nygårdin kuva: Oulun Energia

 

Tämä TTT-lehdessä julkaistava juttusarja on tuotettu yhteistyössä Nolla tapaturmaa -foorumin kanssa. Sarja esittelee foorumin jäsentyöpaikkoja, jotka ovat sitoutuneet työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. www.nollis.fi

Juttusarjassa myös julkaistu:

TTT-lehti 3/2016: Siisteys ja turvallisuus kulkevat käsikynkkää (ISS Palvelut Oy)

TTT-lehti 6/2016: Vaarallisesta tuli turvallinen (Rauman satama)

TTT-lehti 1/2017: Varasto on kuin pieni kaupunki (Kesko Logistiikka)

Kommentit

  1. “TURVALLISUUS TULEE ENSIN”
    “Tapaturmia ehkäistään muun muassa pakollisilla henkilökohtaisilla turvavarusteilla. Kaikilla asentajilla on aina leukahihnalla ja suojavisiirillä varustettu suojakypärä ja palosuojattu työasu huomiovärein sekä viiltosuojahanskat ja turvajalkineet.”
    Onko painetussa lehdessä julkaistu kuva kennon asennuksesta otettu kuusi vuotta sitten, vai eikö lakia ja ohjeistuksia edelleenkään noudateta?
    Asetusta siinä rikotaan joka tapauksessa.
    1. Takimmaiselta asentajalta puuttuu kypärä, vaikka se on asetuksen mukaan pakollinen rakennustöissä (Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 71§).
    2. Etummaisen asentajan leukahihna on auki.

    Oulun Energia Urakointi Oy:n vastaus:
    ”Pahoittelemme, että lehteen oli toimitettu vanha kuva, jossa työturvallisuusasiat eivät ole kunnossa. Kuvassa ilman kypärää oleva henkilö on kiinteistön omistaja eikä ole meillä töissä. Asentajan kypärän kiinnitys ei ole ohjeiden mukainen.
    Tänä päivänä noudatamme tiukasti työturvallisuuteen liittyviä ohjeita niin työmaalla kuin toimipisteissämme. Vastaavaa ei pitäisi enää päästä tapahtumaan. Tästä pidämme huolen jatkuvilla turvallisuusinfoilla ja -koulutuksilla sekä ilmoittamalla turvallisuushavainnoista turvallisuusjärjestelmäämme. Oulun Energia Urakointi on päässyt turvallisuudessa maailman kärkeen ja saanut työturvallisuuden parhaimman tasoluokituksen jo toisena vuotena peräkkäin. Luokitus myönnettiin toukokuussa Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumissa.”

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje