Kylmä heikentää janontunnetta jopa 40 prosentilla. Siksi kylmässä työskentelevän pitää juoda säännöllisesti, vaikka ei tuntisi itseään janoiseksi. Fyysisesti rasittavaa työtä kylmässä tekevälle suositeltava vähimmäismäärä on 2 litraa nestettä päivässä. Vettä poistuu elimistöstä hikenä, uloshengityksessä, virtsan ja ulosteen mukana sekä iholta haihtumalla. (Näin kirjoitti TTT-lehdessä 1/2015 toimittaja Minna Kolistaja jutussa 7 x tervellinen vesi, asiantuntijana erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.)

Työterveyslaitoksen mukaan kylmyyden aiheuttamia haittoja ihmisen elimistölle alkaa ilmaantua, kun lämpötila putoaa alle 10 lämpöasteen.

Lievä jäähtyminen heikentää käsien toimintakykyä – älylliset vaikutukset voivat olla piristävään tai lamaannuttavaan suuntaan. Kohtalainen jäähtyminen heikentää käsien toimintaa, ääreisosien lihasvoimaa ja älyllistä toimintakykyä. Voimakas jäähtyminen supistaa ihon, käsien ja jalkojen verenkiertoa, kohottaa verenpainetta ja kuormittaa sydäntä. Raskaassa työssä hengityselimistö jäähtyy ja hengitystiet voivat supistua. Vuosia jatkuva kylmätyö lisää nivel- ja lihasvaivojen riskiä.

Työterveyslaitoksen kylmätyötä käsittelevässä tietokortissa opastetaan kerrospukeutumaan näin:

Alusvaatetus voi olla esimerkiksi polypropeenia, polyesteria tai villaa. Sen tehtävänä on siirtää kosteus iholta seuraaviin vaatekerroksiin ja tuntua miellyttävältä.

Välivaatetus voi olla villaneulosta, fleeceä tai tekoturkista. Se toimii lämmöneristeenä.

Päällysvaatetus suojaa tuulelta, kosteudelta ja muilta ympäristötekijöitä, ja siinä on myös muut työn ja turvallisuuden edellyttämät ominaisuudet.

Työterveyslaitoksen tietokortti: Kylmässä työskentely