Siivouskin voi olla syy sisäilmaongelmiin

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Tuoreen tutkimuksen mukaan yksi sisäilmaa pilaava tekijä ovat siivouskemikaalit ja -menetelmät. Laitossiivouksessa yleisessä niin sanotussa leave-on-siivoustekniikassa puhdistusaineita ei huuhdota pois, mikä kerryttää kemikaaleja sisäpinnoille.

Puhdistusaineissa on kostutinkemikaaleja, jotka alentavat veden pintajännitystä pienentämällä pisarakokoa. Kemikaalien pirstomista toksiinipisaroista, desinfiointiaineiden biosideistä ja kosteudesta syntyy haitallinen cocktail, nestesumu, jonka koneellinen ilmanvaihto levittää tehokkaasti sisäilmaan.

– Tilanne on pahimmillaan esimerkiksi koululuokissa, joissa ihmisiä on paljon samassa tilassa ja syntyy paljon hengityksestä tulevaa kosteutta, mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen sanoo.

Salkinoja-Salosen mielestä haitallisista siivousmenetelmistä ja -aineista pitäisi luopua.

Tutkimusryhmä piti tärkeimpänä havaintona sitä, että terveyshaittoja aiheuttavien tilojen keskeisimmät homeet eivät kuljeta toksiiniaan itiöhiukkasina vaan pieninä nestepisaroina.

Tutkijat keräsivät näytteitä pyyhkimällä pintoja mikrokuituliinalla ja saivat löydöksiä sekä vaaka- että pystypinnoilta. Tieto vaikuttaa sisäilmanäytteiden keruutekniikkaan ja voi selittää tuloksia niistä tutkimuksista, joissa ihmiset oireilevat, vaikka merkkejä homeesta ei löydy.

– Nestemuodossa olevat toksiinit näyttävät olevan sisäilmaongelmissa erittäin iso asia, Salkinoja-Salonen toteaa.

 

Työpaikoilla ei aina ole tietoa siitä, mitä kemikaaleja tilojen puhtaanapidossa käytetään.

Käyttöturvallisuustiedotteetkaan eivät Salkinoja-Salosen mukaan kerro koko totuutta. Nykyisistä tiedotteista selviävät silmiä vaurioittavat ominaisuudet, mutta eivät välttämättä kaikki hengitysteitse aiheutuvat riskit.

– Tämä johtuu siitä, että käyttöturval­lisuustiedotteita laadittaessa otetaan huomioon aineosan höyrystyvyys vain täysin kuivassa ilmassa. Monet kemikaa­lit kuitenkin aerosolisoituvat vasta, kun ilmassa on kosteutta, hän sanoo.

Salkinoja­-Salonen neuvoo katsomaan käyttöturvallisuustiedotteesta vähintään eri ainesosien vaaralausekkeet eli H-­ ja R­-koodit. Niille on selitykset tiedotteen takakannessa.

Jos jonkin ainesosan ilmoitetaan ärsyt­tävän hengityselimiä tai olevan haitallista hengitettynä, ainetta ei pidä käyttää työtilojen siivouksessa, ainakaan jos sitä ei huuhdota pois. Myöskään silmiä ärsyttäviä tai vaurioittavia aineita ei puhtaanapidos­sa tulisi käyttää.

 

Teksti: Helinä Kujala

Teksti on osa suurempaa kokonaisuutta Puhdasta sisäilmaa, kiitos!, joka on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 5/2017.

Kuva: Thinkstockphotos

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

2 kommenttia aiheesta "Siivouskin voi olla syy sisäilmaongelmiin"

  1. Mikä on ratkaisu? Jutun mukaan kaikki tulisi lopettaa, mutta ratkaisua ei esitetä. Miksi tällainen hämmennys julkaistaan vailla ratkaisua?

    Ratkaisu voi olla, että siivousta tulisi lisätä jotta olisi puhtaampaa…….myös sisäilma!

  2. Mirja Salkinoja-Salonen vastaa:

    Siivoustuotteissa on aineita, jotka on käyttöturvallisuustiedotteessa (KTT) ilmoitettu silmiä / hengitysteitä vaurioittaviksi tai (vakavasti) ärsyttäviksi. Tai sitten hengityshaitallisuutta koskevassa KTT:n kohdassa on tyhjä ruutu. Se tarkoittaa, että kyseinen aine ei haihdu, jos ilman kosteus on 0 %. Tästä syystä nykyinen EU-direktiivi ei edellytä sen hengityshaitallisuuden tutkimista. On nimittäin oletettu, että nämä aineet eivät altistaisi hengitysteitä.

    Tutkimustieto osoitti tämän oletuksen vääräksi: useat toksisiksi osoitetut (solukokein, eläinkokein) kemikaalit liikkuvat kosteassa ilmassa. Kosteus voi tulla vaurioituneista rakenteista. Myös ihminen itse tuottaa kosteaa ilmaa: uloshengitysilman suhteellinen kosteus on 100 %, joten ilmankosteus nousee etenkin tiloissa, joissa ihmistiheys on suuri (koulut, päiväkodit). Jonittomat ja kationiset pinta-aktiiviset aineet (tensidit) liikkuvat kosteuden mukana, toisin kuin anioniset. Kosteus kuljettaa rakennushomeiden tuottamat toksiinitkin sisäilmaan.

    Ongelman ratkaisemiseksi siivoustuotteiden hengityshaitallisuuden tutkimusta säätelevää direktiiviä tulisi tiukentaa. Se vie aikaa, joten toistaiseksi paras käytännön ratkaisu on muuttaa siivousmenetelmiä niin, että pesuaineita ei jää pinnoille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *