Blogi

Selviääkö rakennustyömaalta hengissä?

| Kuva: Tapaturmavakuutuskeskus

Pääsin tänä syksynä tutustumaan lähietäisyydeltä rakennustoimialan työturvallisuuskulttuuriin, kun muutimme puolivalmiiseen uuteen asuntoomme. En enää ihmettele rakennusalan korkeita työpaikkatapaturmalukuja. Päinvastoin. Pidän suoranaisena ihmeenä sitä, ettei rakennustöissä satu nykyistä enemmän vakavia työtapaturmia.

Asuntomme oli reilusti myöhässä, kun muutimme rakennustyömiesten jalkoihin. Työmaalla oli tehty kauan todella pitkää päivää ja pitkiä työviikkoja. Tekijät näyttivät vaihtuvan viikoittain, ja kiire oli tietenkin kova.

Kukaan ei näyttänyt käyttävän henkilönsuojaimia, ja urakoitsija itsekin kulki työmaalla aina ”siviilivaatteissa”.

Ainut silmämääräisesti kaikkia asianmukaisia henkilönsuojaimia käyttänyt työntekijä oli apumies, joka siivosi ja kantoi rakennusmateriaaleja. Hänetkin näin työmaalla vain kerran.

Alkusyksystä pääasiallisena työvaatetuksena olivat verkkarit ja t-paita. Ilmojen kylmetessä ja porukoiden vaihduttua vaatetus vaihtui astetta ammattimaisemmaksi: työhousuihin ja huomiovärisiin työtakkeihin. Tunnistekortteja ei ole näkynyt kenelläkään.

Työmaalla kuuli yleensä viroa, mutta jonkin verran myös muita vieraita kieliä. Tosisuomalainen urakoitsija puhui kaikille tasapuolisesti vain suomea riippumatta siitä, ymmärsikö tätä kukaan vai ei. Todennäköisesti tämän vuoksi aika monet asiat meidänkin asunnossamme on tehty kahteen kertaan, ensin väärin ja sitten vielä kerran uudestaan.

Välillä olemme itse päässeet kertomaan englanniksi, mitä pitikään seuraavaksi tehdä ja miten.

 

Ensimmäisen kerran pysähdyin miettimään omaa vastuutani kotiani rakentavien ihmisten hengestä, kun katselin etätyöpäivänäni parvekkeemme maalausta.

Maalari kiipesi parvekkeelle nojatikkaita pitkin. Kolmesta jatko-osasta huolimatta tikkaat yltivät vain nipin napin parvekkeen alareunaan. Ylimmältä askelmalta maalari ponnisti jalkaansa heilauttamalla parvekkeen kaiteen yli. Alaspäin mennessään hän joutui riippumaan parvekkeen kaiteelta, kun hän haki jalkansa alle tikkaiden ensimmäistä askelmaa. Putoamissuojaimena olivat ilmeisesti energiajuoman antamat siivet tai suojelusenkelit.

Aluksi maalarilla oli päässään vain paksu pipo. Iltapäivällä parvekkeen katon maalausvaiheeseen oli pipon päälle löytynyt keikkumaan leukahihnaton kypärä.

Maalari selvisi urakastaan ehjänä, enkä minäkään ottanut AVI:n työsuojeluun yhteyttä, vaikka sitäkin mietin.

 

Olisiko minun pitänyt puuttua tilanteeseen? Mikä on minun vastuuni, kun työmaalla, jolla asun, rikotaan työturvallisuutta, ja jotakin sattuu? Entä sen urakoitsijan tai rakennuttajan vastuu, jolta olen ostanut asuntoni?

Sen tiedän, että olisin menettänyt yöuneni pitkäksi aikaa, jos jotakin olisi sattunut, juridisista vastuukuvioista riippumatta.

Luonnollisesti olen ollut sydän syrjällään myös työkoneiden välistä kotiin puikkelehtivan koululaisemme turvallisuuden puolesta. Välillä on tuntunut siltä, että ne puuttuvat henkilönsuojaimet saisivat olla paitsi työmiesten myös asukkaiden päällä.

 

Asukkaan näkökulmasta rakennustyömaalla otetaan käsittämättömiä ja täysin turhia riskejä päivästä toiseen. Kun ei ole mitään sattunut, luotetaan siihen, ettei tänäänkään satu mitään.

Syksyn mittaan olen kuullut asiantuntijoilta, ettei asuntomme työmaa ole työturvallisuusasioiden osalta poikkeuksellisen huono. Pienet rakennustyömaat tuppaavat toimimaan näin, isommilla kuulemma valvotaan sitten jo paremmin turvamääräysten noudattamista.

Minä en suostuisi vaarantamaan henkeäni toisten asunnon rakentamisen vuoksi. Ihmettelen, miksi joku muu siihen suostuu.

 

Sanna Sinkkilä on Tapaturmavakuutuskeskuksen viestintäpäällikkö ja Työ Terveys Turvallisuus -lehden toimitusneuvoston jäsen.

 

Lue lisäksi Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 1/2017 julkaistu Sirpa Erkkilä-Häkkisen haastattelu Rakennusalalle lisää koulutusta ja kaverista välittämistä.

Kommentit

  1. Valitettavasti tämä pätee ainakin Turussakin kaikilla rakennustyömailla. Virolaiset ja latvialaiset tekevät hommia täysin ilman suojavarusteita ja työajoista piittaamatta.

  2. Jos Tapaturmakeskuksen viestintäpäällikkö ja Työ Terveys -lehden toimitusneuvoston jäsen ei ota yhteyttä työsuojeluviranomaiseen kirjoituksessa mainituista epäkohdista, pidän sitä piittaamattomuutena. Kaikki rakennustyömaat eivät ole kirjoituksessa mainitulla tasolla.

    1. Sanna Sinkkilän vastaus:

      Peiliin katsomisen paikkoja on ollut, sitä en kiellä. Jotenkin sitä tuudittautui siihen uskoon, että kun asunto-osakeyhtiöstä ostaa rakennusvaiheessa osuuden, ei tarvitsisi itse perehtyä juurta jaksain rakennusalan työturvallisuusmääräyksiin eikä valvoa tosiasiallisesti määräysten noudattamista.

      Yllätyin itsekin siitä, miten lamaannuin seuraamaan vaarallista työskentelyä, enkä osannut toimia siinä hetkessä. Jos olisin täysin piittaamaton työturvallisuudesta, en pohtisi asiaa yhä edelleen.

  3. Ei osakkeenostajan tarvitse juurta jaksain tutustua työturvallisuusmääräyksiin. Niistä asioista tulee tietää työmaan työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu. Jos työmaalla määräyksiä ei noudateta viranomainen voi puuttua asiaan. Laiminlyönneistä voi ilmoittaa viranomaiselle, vaikka ei työturvallisuuslakia tunnekaan.
    Työsuojelu lähtee nimenomaan sieltä työmaatasolta, ei kabineteista. Harmitti vain, kun tiedän työni puolesta, että työmailla on myös henkilöitä, jotka panostavat työsuojeluun ja pitävät sitä tärkeänä asiana.

  4. Työn tilaajan on varmistettava sopimusta tehtäessä, että turvallisuusmääräyksiä noudatetaan. Jos sattuu vakava tapaturma, jota puidaan oikeudessa saakka, saattaa työn tilaajan vastuut nousta esille ja syyllisyys / syyttömyys on selvä. Ja aina kirjallinen sopimus.

  5. Sanna Sinkkilä kyseli blogikirjoituksessaan, miten hänen olisi pitänyt toimia huomattuaan työsuojelullisia ongelmia asuntonsa työmaalla. Juridista vastuuta puuttua blogissa kuvattuihin työsuojelun puutteisiin hänellä ei ole, mutta kuvatunlaisessa tilanteessa on syytä ottaa yhteyttä rakennustyömaan päätoteuttajan edustajaan. Päätoteuttaja on nimennyt työmaan vastuuhenkilön, joka on vastuullinen kaikesta rakennustyömaalla tapahtuvasta toiminnasta. Lisää rakennustyömaan vastuista löytyy Tyosuojelu.fi-verkkopalvelusta.

    Blogissa kysyttiin lisäksi onko asunto-osakeyhtiön osakkaalla vastuu, jos työturvallisuuden laiminlyönnistä seuraa jotakin ikävää. Osakkaalla ei ole vastuuta. Rakennuttajalla on oltava nimettynä asiantunteva rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori, joka on vastuullinen henkilö rakennuttajan puolelta. Rakennustyömaan eri osapuolten vastuut määrittää valtioneuvoston asetus 205/2009. Vastuullisia ovat rakennuttaja, päätoteuttaja ja urakoitsija (työnantaja).

    Työsuojeluviranomainen valvoo rakennustyömaita ja tekee vuosittain mm. lukuisia tarkastusiskuja pienrakennustyömaille. Työsuojelutarkastuksilla selvitetään myös blogissa esiin nostettuja asioita kuten henkilönsuojainten käyttöä, putoamissuojausta ja tunnistekorttien asianmukaisuutta.

    Lisäksi pyrimme tiedottamisella ja yhteistyöllä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa parantamaan rakentajien tietoisuutta turvallisesta rakentamisesta.

    Tuoreita tilastotietoja pientalotyömaiden tarkastushavainnoista julkaistaan tammikuussa 2017 Tyosuojelu.fissä.

    Lisätietoa aihepiiristä löytyy
    Pientalorakennuttajan työturvallisuusoppaasta osoitteesta
    http://www.tyosuojelu.fi > Rakennusala

    Ylitarkastaja Lasse Kytömäki toimii aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden yhteisen viestinnän koordinaattorina. Hän on myös Työ Terveys Turvallisuus -lehden toimitusneuvoston jäsen.

  6. Olisiko tässäkin pohjimmiltaan kyse kustannuksista ja siitä, että hankitaan palvelut ja tuotteet siltä, joka ne halvimmalla tarjoaa? Tai tarkistetaanko, onko esim. urakoitsijalla (työnantajalla) voimassa oleva työterveyshuollon sopimus ja muut siihen liittyvät velvoitteet täytettynä?

    Tarjolla on myös rakennusalan toimijoita, jotka huolehtivat asioistaan tunnollisesti, ja tämän pitäisi näkyä myös siinä, keneltä palvelut hankitaan.

  7. Ainakaan asuntomme hinnassa ei näkynyt se, jos rakennuttaja oli valinnut halvimman urakoitsijan.

    Vaikea on uskoa, että työterveyshuolto olisi kunnossa, kun turvallisuusasiat ovat olleet miten sattuu ja työmaakortit puuttuneet kaikilta järjestäen.

    En tiedä kenen palveluksessa asuntoamme rakentaneet työmiehet ovat olleet. Urakoitsijalla ei ole hänen omien sanojensa mukaan palkkalistoillaan ketään.

    Jos nyt tekisin kaupat rakenteilla olevasta asunnosta, ymmärtäisin näitäkin asioita ennen kauppojen tekoa kysellä tarkemmin kiinteistönvälittäjältä ja rakennuttajalta.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje