Pelottaako digi, riittävätkö taidot?

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Syntyykö uusia työpaikkoja saman verran kuin digitalisaation myötä häviää? Entä miten käy osaamisemme?

 

Liisa Halme on vakuutusyhtiö If:n pääluottamusmies ja Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja. (Kuva: Suvi Laine / Studio Fotonokka)

Merja Ranta-aho (oikealla) on Elisan henkilöstöjohtaja. (Kuva: Elisa)

 

Myytti 1: Digitalisaatio luo uutta työtä.

Palvelumuotoilija, web-analyytikko, data scientist, digital developer. Digitalisaatio luo ammatteja, joita ei aikaisemmin ole ollut olemassakaan.
– Pankki- ja vakuutusalalla digitalisaatio on ollut läsnä jo vuosia. Sen myötä tapa tehdä töitä on muuttunut hurjasti. Osana muutosta tietynlaiset tehtävät ovat lisääntyneet ja uusia nimikkeitä on syntynyt, toteaa Liisa Halme. Automatisointi ja digitalisaatio ovat toisaalta myös hävittäneet työtehtäviä. Merja Ranta-aho liittää digitalisaation vaikutuksiin kaksi keskeistä kysymystä: Syntyykö uusia työpaikkoja saman verran kuin digitalisaation myötä häviää? Entä pystyvätkö samat ihmiset tekemään uusia töitä? Ranta-aho viittaa englantilaiseen tutkimukseen, jossa tarkasteltiin teknologian vaikutuksia työpaikkojen määrään pitkällä aikavälillä.
– Tutkimuksen mukaan teknologian hyödyntäminen on 140 vuoden aikana luonut enemmän työpaikkoja kuin vienyt niitä. Uudet työtehtävät vain ovat hyvin erilaisia eivätkä välttämättä ollenkaan samoilla aloilla kuin entiset. Nähtäväksi jää, jatkaako digitalisaatio samaa kehitystä.

Teknisten valmiuksien luomisessa Suomi on onnistunut hyvin ja kuluttajat ovat halukkaita hyödyntämään digitaa-lisia palveluja.
– Digitaalisten pankki- ja vakuutuspalvelujen käyttämisessä suomalaiset ovat valtavasti edellä muita pohjoismaalaisia, kertoo Halme. Yritysten digitaalisissa valmiuksissa hajontaa on enemmän. Tämä kävi ilmi Elisan viime syksynä pk-yrityksille tekemästä kyselystä.
– Kasvuhakuiset yritykset hyödyntävät digitalisaatiota, mutta varsin iso osa yrityskentästä vielä epäilee. Kynnys lähteä liikkeelle on korkea, varsinkin jos työ ei ole tietopainotteista, toteaa Ranta-aho.

Sitten 2000-luvun alun asiakkaiden toiminta on muuttunut paljon. Halme viittaa Hyvinvoiva finanssiala -hank-keen löydöksiin. Muuttuvan maailman ja muuttuvien asiakastarpeiden mukana on pysyttävä. Yhä useampi asiakas voi haluta palvelua vaikkapa lauantaina iltapäivällä.
– Esimerkiksi työaikojen joustavuutta tarvitaan, myös työntekijöiden puolelta. Ranta-aho mainitsee esineiden internetin (Internet of Things), joka tuo suuria mahdollisuuksia työn tehokkuudelle, asiakaskokemukselle ja mielekkyydellekin. Esimerkiksi Elisa on toteuttanut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille sisätilapaikannuksen, jonka avulla voidaan reaaliaikaisesti seurata lääkintälaitteiden sijaintia sairaaloiden alueella.
– Sijaintitieto auttaa keskittymään käsillä olevaan työhön laitteiden etsimisen sijaan. Se auttaa myös näkemään isompia ilmiöitä kertyvää sijaintitietoa analysoimalla, Ranta-aho hahmottelee.

 

Myytti 2: Suomalainen osaaminen on huippua.

– Suomalainen osaaminen on ainakin ollut huippua, mutta huipulla pysyminen vaatii työtä, korostaa Halme. Vastuu osaamisesta on sekä yksilöillä että yrityksillä.
– Yritysjohdon pitäisi reilusti ja hyvissä ajoin kertoa työntekijöille, mitä esimerkiksi digitaalinen tulevaisuus tarkoittaa juuri meillä. Näin jokaisella olisi mahdollisuus itse todeta, miltä osin omaa osaamista pitää päivittää, pohtii Halme. Vakuutusväen liiton viimeisimmän jäsenkyselyn tuloksissa huolenaiheiksi nousivat työtahdin hektisyys ja jaksaminen.
– Työntekijöiden osaamisen on vastattava muuttuvan työn vaatimuksia. Halua kouluttautua on varmasti. Mutta jos resurssit ajetaan minimiin, uuden oppimiselle ei riitä aikaa, jatkaa Halme. Hyvän yhteistyön ja vastuullisuuden merkitystä korostaa myös Ranta-aho. Hän visioi ennakoivaa ammatinvaihtokoulutusta tilanteisiin, joissa työntekijän nykyinen työtehtävä uhkaa loppua kokonaan.
– Voisiko vastuullinen yritys tukea työntekijää, jotta tämä voisi opiskella uuden ammatin työnsä ohessa, ilman veroseuraamuksia? Työelämän muutoksia pystyttäisiin ennakoimaan paremmin, jos kaikkea uuteen työhön val-mistavaa koulutusta kohdeltaisiin verotuksessa samalla tavalla – siis riippumatta siitä, onko maksaja ja tuleva työn-antaja sama, pohtii Ranta-aho.

Yleissivistyksen taso on Suomessa korkea, mutta asenteissa voi olla kehitettävää. Kasvattaako koulutusjärjestelmämme enemmän sääntöjen noudattamiseen kuin niiden haastamiseen? Ranta-ahon mielestä kyllä. Tarvittaisiin enemmän kokeiluja ja vähemmän kuuliaisuutta.
– Meillä kysytään aika helposti, onkohan tämä nyt sallittua. Mieluummin pitäisi kysyä, miten tämä olisi mahdollista.

Rohkea yrittäminen ja vastuu omasta tekemisestä, niillä pääsee työelämässä pitkälle nyt ja tulevaisuudessa.
– Suomen nuorisoon suhtaudun toiveikkaasti. Nuorilla on valmiutta kokeilla, haastaa ja suoraviivaistaa olemassa olevia liiketoimintamalleja, uskoo Ranta-aho ja kiittelee oppilaitosten yrittäjyysopintojen yleistymistä. Ranta-aho lohduttaa teinien vanhempia, jotka tuskailevat puhelimien ja tietokoneiden näytöissä kasvot kiinni notkuvaa jälkikasvuaan.
– Nuoret totuttelevat samalla monikanavaiseen tulevaisuuden työhön. He näyttävät olevan yksin koneella, mutta he ovat itse asiassa erittäin sosiaalisia. Koulutöitä tehdään ja tietoa haetaan yhdessä.

Kun muutos on päivittäistä, on tärkeää olla utelias ja kiinnostunut siitä, mitä ympärillä tapahtuu.
– Vaarallisinta on jäädä lepäämään laakereilleen. Osaamistaan pitää päivittää koko ajan, ja siihen pitää olla työpaikalla mahdollisuus, pohtii Halme. Halme ihmettelee, kuinka vähän yritykset ainakin vakuutusalalla ovat hyödyntäneet verohelpotusta, jota yhteiskunta koulutukseen tarjoaa. Myös keski-ikäistyvän työntekijän kannattaa suhtautua muutokseen ja uuden oppimiseen avoimesti, jos digitalisaatio uhkaa viedä nykyisen työtehtävän mennessään.
– Jos olosuhteet suinkin sallivat, tällaisessa tilanteessa kannattaa ilman muuta kouluttautua uudelleen. Työuraa voi olla jäljellä vielä parikymmentä vuotta, laskeskelee Ranta-aho. Oppimisen täytyy ylittää myös valtion rajat.
– Meidän pitää osata hyödyntää sitä, mitä maailmalla keksitään, ja rakentaa sen päälle uutta. Sitä kautta syntyy uusia liiketoimintamalleja ja uutta työtä, päättää Ranta-aho.

 

Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho on työskennellyt Elisan ja Radiolinjan henkilöstön kehittämistehtävissä 15 viime vuotta. Sitä ennen hän toimi useita vuosia tutkijana ja opettajana Teknillisessä korkeakoulussa.

Vakuutusyhtiö If:n pääluottamusmies ja Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa Halme on toiminut vakuutusalalla 30 vuotta. Vakuutusväen Liitto oli mukana viime vuonna päättyneessä kaksivuotisessa Hyvinvoiva finanssiala -hankkeessa, jonka tavoitteena oli finanssialan työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääminen.

Lisää aiheesta: Yle TV1:n Kahdeksan myyttiä työstä -sarja, joka on katsottavissa Yle Areenassa vuoden 2016 ajan.

 

Toimittaja Kreetta Haaslahden teksti on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 2/2016.

 

OIKAISU

Painetussa TTT-lehdessä 2/2016 ensimmäinen myytti oli virheellisessä muodossa.

Sen kuuluu olla:  Myytti 1: Digitalisaatio luo uutta työtä.

 

Suomalaiseen työelämään liittyvien uskomusten todenperäisyyttä käsittelevä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hanketta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Lisää aiheesta: www.tyoelama2020.fi

 

TTT 1/2016:ssa sarjan ensimmäisessä osassa haastateltavina olivat liiketalouden professori Alf Rehn ja tietokirjailija Maarit Tukiainen. Silloin käsiteltiin kolmea myyttiä otsikolla: Myytit kumoon!

Suomalaiset eivät ole ahkeria.

Suomalaiset eivät osaa palvella.

Yli 50-vuotiaat eivät saa töitä.

 

TTT 3/2016:ssa ilmestyi juttusarjan kolmas osa, jossa haastateltavina olivat valtakunnansovittelija Minna Helle ja johtaja Erkki Salminen teknologiayritys Gofore Oy:stä. Jutussa Pelko pois ja kohti uudistuksia käsittelyssä olivat myytit:

Suomalaiset pelkäävät virheitä.

Suomalaiset ovat innokkaita uudistajia.

 

TTT 4/2016:ssa haastateltavina olivat toimitusjohtaja Katja Lundberg Sovunrakentajat Oy:stä ja henkilösöjohtaja Mika Videman Fazerilta. Jutussa Muutos alkaa ymmärryksestä käsittelyssä olivat myytit:

Jokainen haluaa tehdä parhaansa.

Muutos on vaikeaa.

 

TTT 5/2016:ssa haastateltavina olivat henkilöstöjohtaja Sara Purhonen Oral Hammaslääkärit Oyj:stä ja Lapin yliopiston henkilöstötuottavuuden tutkimusjohtaja Marko Kesti. Jutussa Miten työhyvinvointi käännetään tuottavuudeksikäsittelyssä olivat myytit:

Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä.

Työhyvinvoinnin tuottavuutta on vaikea mitata.

 

TEMpTY01_hyvtyo____V1__RGB

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin