Myytti 1: Suomalaiset pelkäävät virheitä.
VALTAKUNNANSOVITTELIJA Minna Helle kannustaa suomalaisia kyseenalaistamaan päätöksiä, olemaan kriittisiä ja ajattelemaan omilla aivoilla. Ja ennen kaikkea ottamaan riskejä.
– Mietimme ihan liikaa sitä, mitä muut ajattelevat. Pelkäämme, että sanomme jotain väärin tai tulemme nolatuiksi, Helle sanoo.
Epäonnistumisen pelon voittaminen on elintärkeää, jotta Suomi saadaan käännettyä jälleen kasvuun.
– Tarvitsemme kipeästi kykyä tehdä asioita uudella tavalla. Miten voi olla luova, jos pelkää koko ajan?
Teknologiayritys Goforen kulttuurista ja osaamisesta vastaava Erkki Salminen näkee suomalaisessa kulttuurissa tiettyä pyrkimystä virheettömyyteen.
– Yritämme oppia asiat vähän liiankin hyvin ennen kuin uskallamme kokeilla niitä käytännössä.
PIENESSÄ, KORKEASTI koulutetussa kansakunnassamme riittää taitoa ja lahjakkuutta. Osaamisemme voi kuitenkin jäädä hyödyntämättä, jos pelkäämme virheitä. – On ihan ymmärrettävää, että asiat halutaan suunnitella ja valmistella mahdollisimman hyvin ennen kuin ne esitellään.
Ympäröivä maailma muuttuu kuitenkin entistä nopeammin. Pitkät suunnitteluputket eivät toimi kiivastahtisessa maailmassa, Salminen sanoo.
Uudenlaista ajattelua on Salmisen mielestä nähtävissä. Kokeilukulttuuri elää jo vahvasti joillakin toimialoilla.
– Esimerkiksi IT-alalla ketterät menetelmät ovat olleet käytössä jo jonkin aikaa. Tuotetaan nopeasti jotain kelvollista, jota voidaan sitten kehittää. Epäonnistumisiakin sattuu, mutta niiden jälkeen jatketaan nopeasti eteenpäin.
KOKEILUKULTTUURI EI TARKOITA sitä, että asioita tehtäisiin suin päin suunnittelematta tai satunnaisesti.
– Tekeminen voi kokeilukulttuurissakin olla kurinalaista ja suunnitelmallista. Sen ideana on saada mahdollisimman varhain palautetta, oppia siitä ja parantaa jatkuvasti. Tarvitaan myös rohkeutta myöntää virheet ja epäonnistuneet kokeilut.
Onnistuminen antaa voimaa ja auttaa jatkamaan, mutta sen voi tehdä myös epäonnistuminen.
– Meillä on jo yrityksiä, joissa suorastaan juhlitaan silloin tällöin sattuvia epäonnistumisia, koska niistä voi oppia, sanoo Minna Helle.
– Jos itse epäonnistun, ruoskin ensin itseäni. Sitten alan pohtia, mitä voin oppia epäonnistumisesta ja mitä teen seuraavalla kerralla toisin.
VIRHEITÄ PELKÄÄMÄTTÖMÄN asenteen pohja luodaan jo lapsuudessa.
– On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten kotona ja koulussa kannustetaan yrittämään ja miten suhtaudutaan siihen, että aina ei voi onnistua, muistuttaa Helle.
Kannustava ilmapiiri on tärkeä myös työpaikoilla. Työkaverit voivat rohkaista toisiaan tuomaan esille omia ajatuksiaan ja kokeilemaan uutta.
– Tosi iso merkitys on tietysti myös esimiehen suhtautumisella uusien ideoiden heittämiseen, pohtii Helle.
Myytti 2: Suomalaiset ovat innokkaita uudistajia.
PITÄÄ PAIKKANSA – ainakin, jos tarkastelee Suomen lähihistoriaa. Köyhästä maasta kehittyi muutamassa vuosikymmenessä pohjoismainen hyvinvointivaltio.
– Se vaati kovaa työtä mutta myös uudenlaista ajattelua, joten kyllä me osaamme uudistaa. Kokonaan toinen asia on, onko meillä siihen intoa, miettii Erkki Salminen.
Uudistamishankkeita Suomessa riittää niin työpaikoilla kuin valtionhallinnossakin. Niiden tulokset vaihtelevat.
– Kuinka moni hanke lopulta johtaa siihen, että uskalletaan oikeasti kyseenalaistaa vanhaa ja uudistua? kysyy Minna Helle.
UUDISTAMINEN VAATII yhteistä tahtoa ja uudistuksen konkreettisen tavoitteen ymmärtämistä. Muuten käy helposti niin, että mikään ei oikeasti muutu.
– Tarvitaan tulevaisuudennäkymä, johon ihmiset sitoutuvat ja jota he haluavat tavoitella. Selkeä visio siitä, että muutoksesta seuraa hyvää, sanoo Helle.
Suomessa rakenteet ja olosuhteet ovat kunnossa. Nyt kaivataan lisää rohkeutta.
– Korkea koulutustaso, vahva sopimisen kulttuuri, pitkälle viety tasa-arvo ja työelämän matalat hierarkiat luovat meille loistavat edellytykset olla uudistajia, Helle toteaa.
KYKY UUDISTUA on yksi Goforen menestystekijöistä. Uudistumiskykyä tukee osallistumaan kannustava työkulttuuri. Yhdessä tekeminen ja yhteinen tavoite sitouttavat.
– Meillä organisaatiomuutosta on mietitty porukalla. Yrityksen logo ja värimaailma uudistettiin yhdessä. Kun toimistomme muuttaa, uudet tilat sisustetaan porukalla, Salminen luettelee.
Hän vierastaa työntekijän ja työnantajan välistä vastakkainasettelua ja kaipaa yhteistä tavoitetta myös julkiseen keskusteluun.
– Työelämä vaatii yksilöiltä ja tiimeiltä yhä enemmän aloitteellisuutta. Johtamistakin tarvitaan, mutta sen rooli on muuttumassa. Kun porukka haluaa tehdä asioita yhdessä, johtamisen tehtävänä on antaa siihen mahdollisuuksia.
Helle on samoilla linjoilla. Työntekijöiden ja työnantajan täytyy olla samassa veneessä.
– Työntekijöiden täytyy kokea, että joustaminen ja uudistuminen tuovat hyvää myös heille.
MUUTTUVASSA MAAILMASSA voi helposti harhautua ajattelemaan, että asioiden pysyminen ennallaan luo turvaa.
– Turvaa ei luo muuttumattomuus vaan muutokseen sopeutuminen. Elämää ei kannata käsikirjoittaa. Nyt tarvitaan rohkeutta ja valmiutta hypätä mukaan uusiin juttuihin, Helle arvioi.
Mukautumiskyky ja epävarmuuden sietäminen toistuvat myös Salmisen puheessa.
– Yritysten ja organisaatioiden on kehityttävä jatkuvasti, mutta myös yksilön pitää ottaa vastuu omasta kehittymisestään. Ei voi jättäytyä sen varaan, että yksi tutkinto on suoritettu.
Valtakunnansovittelija Minna Helle on työskennellyt aiemmin STTK:n edunvalvontajohtajana. Sitä ennen hän teki töitä työmarkkina-asioiden parissa muun muassa Journalistiliitossa, Tehyssä, Akavassa ja Telassa. (Kuva: Aleksi Malinen)
Johtaja Erkki Salminen vastaa Goforen kulttuurista ja osaamisista; yhtiön palveluksessa hän aloitti vuonna 2007. Hänellä on pitkä kokemus teknisenä asiantuntijana asiakkaiden parissa. (Kuva: Peter Kronström)
Sarjassa aiemmin käsitellyt myytit
TTT-LEHTI 1/2016:
TTT-LEHTI 2/2016:
- Digitalisaatio luo uutta työtä. (Oikaisu: Painetussa TTT 2/2016:ssa oli tässä kohdassa virhe, jossa näkyviin oli jäänyt edellisen numeron ensimmäinen myytti. Anteeksi!)
- Suomalainen osaaminen on huippua.
TTT-LEHTI 4/2016:
TTT-LEHTI 5/2016:
TTT-LEHTI 6/2016:
TÄMÄ SUOMALAISEEN työelämään liittyviä uskomuksia käsittelevä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 hankkeen kanssa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hanketta koordinoi työ ja elinkeinoministeriö.
LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi ja Yle TV1:n Kahdeksan myyttiä työstä sarja, joka on katsottavissa Yle Areenassa vuoden 2016 ajan.
HUOM! Porissa Suomi-Areenalla 11.–15. heinäkuuta keskustellaan otsikolla Erehtyminen kielletty & muita työelämän myyttejä. Sosiaalisessa mediassa tapahtuman hashtag on: #tottavaitarua
Mitä mieltä? Kommentoi!