Päätoimittajalta: Kovaa kyytiä ja toivoa paremmasta

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

”Kumarassa istuminen estää hengitystä ja verenkiertoa sekä ahdistaa ruuansulatuselimiä.” Näin lukee 1910-luvun piirretyssä opastustaulussa, jossa naiset kumartelevat kaula pitkällä kirjoituskoneen yllä. Kirjoitusjärjestelmä on yksi- tai kaksisorminen ja konttorin tuolit sopisivat malliltaan nykyisinkin ruokapöydään ympärille.

”Niskan etukumara asento venyttää selkäydintä ja voi vaikuttaa hengitykseen, sydämen sykkeeseen sekä verenpaineeseen. Pää pystyyn — vältä someniska”, opastetaan Selkäliiton selkäkanava.fi-verkkosivulla.

Ohjeiden julkaisemisen välissä on ehtinyt kulua yli sata vuotta.

”NÄIN LAASTINKANTAJANA työsken­nelleen Ida Matssonin putoavan hormikuiluun. Juoksin nopeasti alas kellariin aut­taakseni häntä ylös kuilun pohjalta. Hän oli jo nousemassa pohjamontusta, sylki vähän verta, kirosi ja lähti portista ulos. Kello kolmentoista aikaan hän palasi työmaalle ja jatkoi työtäänsä entiseen tapaan.”

Tarina sijoittuu 1920-luvun lopulle Tampereelle, ja se löytyy Rakennusliiton julkaisemasta kirjasta Ihmisiä ja telineitä.

Hommat jatkuvat, vaikka pientä kremp­paa — niin luki TTT-lehden kannessa tänä keväänä.

”TOPILLE OLI SYNTYNYT TYTTÖ, ja ristiäisetkin olisi pitänyt pitää. Topi päästeli tilin saatuaan suoraa soittoa Kittilästä Nivalaan. Traktorin moottorin kierroksien ja vauhdin nostamiseksi ilmanpuhdistajan koppa oli otettu irti. Pakoputken kulkiessa ohjaamon kautta meteli oli sellainen, että vasta kolmantena päivänä ristiäisistä kuulo alkoi palailla ja Topille selvisi, mikä tytölle oli pantu nimeksi.”

Lainaus on Tapio Vilkunan kirjasta Kylmä kyyti traktorilla, joka kertoo Lapin savotoista 1950—1960-luvuilla.

Jonkinasteinen kuulon alenema on noin 750 000 suomalaisella. Melu on merkittävä ammattitauteja aiheuttava al­tiste. Vapaa-­ajan lisääntynyt melualtistus uhkaa erityisesti nuorten kuuloa.” Oman aikamme tilanteesta kertovat Kuuloliitto ja Työterveyslaitos.
 Yhtäläisyyksiä nykyhetken ja historian välillä löytyy näköjään helposti.

TÄMÄ TTT-LEHDEN NUMERO sisältää kurkistuksia historiaan ja katsoo myös eteenpäin. 
Suomi vuonna 2017 on oikeasti uskomaton saavutus! Sitä voi katsoa vaikka terveyden näkökulmasta: Sata vuotta sitten yli 10 prosenttia suomalaisista vastasyntyneistä kuoli ensimmäisen elinvuotensa aikana. Vastasyntyneiden tyttöjen eliniänodote oli 49 vuotta, poikien 43. Naiset kuolivat vuonna 1917 keskimäärin 40-vuotiaina, miehet 37-vuotiaina.

Paljon olemme saaneet aikaiseksi, ja uusia haasteita väistämättä tulee. Tärkeintä lienee se, että säilytämme uskon eteenpäinmenoon ja sitkeyden toimia.

Mistä sinä olet Suomessa ylpeä? Mitä koet saaneesi edellisiltä sukupolvilta? Miten sinä haluat Suomea kehittää ja keiden kanssa? Elämme maassa, jossa kekseliäisyydellä, tarmokkuudella ja yhteistyöllä saa paljon aikaiseksi. Niin ovat aiemmatkin sukupolvet saaneet.

Onnea itsenäiselle Suomelle ja meille suomalaisille!

Työ Terveys Turvallisuus -lehden Suomi 100 -juhlanumero 6/2017, 22.11.2017, päätoimittaja Merja Karjalainen

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *