Aina myötätuulessa – 7 kysymystä sähköpyöräilystä

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Sähköavusteisia polkupyöriä tulee liikenteeseen joka kevät hieman enemmän. Sähköfillari kelpaa autonkin haastajaksi.

  1. Miksi hankkisin sähkö­avusteisen polku­pyörän?
    SÄHKÖAVUSTEISELLA PYÖRÄLLÄ matkanteko on mukavampaa kuin tavallisella polkupyörällä.
    Sähköavusteista pyörää kannattaa harkita, jos haluaa pyöräillä entistä sujuvammin ja nopeammin ja hikoilla vähemmän. Se sopii erinomaisesti myös pitkille ja mäkisille matkoille. Lisäksi esimerkiksi kuormasähköpyörällä tai perä­vaunulla on helppo kuljettaa perheen pienimpiä tai tavaraa.
    Suomessa tehdyn markkinaselvityksen mukaan sähköpolkupyöriä ostavat eniten aivan tavalliset työikäiset ihmiset. Tutkimusten ja kokeilujen tulokset osoittavat, että sähköavusteinen pyörä kannattaa hankkia, jos haluaa pyöräillä entistä enemmän.
  2. Kuinka paljon sähköpyörä maksaa?
    SÄHKÖAVUSTEINEN POLKUPYÖRÄ maksaa yleensä 1 000–4 000 euroa. Hyvän arkikäyttöön sopivan pyörän saa noin 1 500–2 000 eurolla. Hintaa ei kannata verrata tavallisen polkupyörän hintaan vaan esimerkiksi auton hintaan tai kuluihin, sillä sähköavusteista polkupyörää käytetään usein lyhyillä matkoilla auton sijaan.
    Laatuun kannattaa panostaa. Laadukas sähköavusteinen pyörä rullaa paremmin ja on kestävämpi, ja siitä on iloa vuosiksi eteenpäin. Malleja on kaikkiin tarpeisiin, eli kannattaa miettiä, millaisilla matkoilla pyörää pääasiassa käyttää ja mitkä ovat omat ajomieltymykset. Muista koeajaa pyörä ennen ostoa.
  3. Miten käy kuntoilun?
    PYÖRÄILIJÄ VOI ITSE säätää, kuinka paljon avustusta haluaa pyörän polkemiseen. Moottori toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy pois 25 kilometrin tunti­nopeudessa. Yleensä sähköavusteisen pyörän hankinta vähintään kaksinkertaistaa pyöräilymäärät, eli pyöräily ja sen terveyshyödyt lisääntyvät.
  4. Millaisille matkoille sähköpyörä sopii?
    SÄHKÖAVUSTEINEN PYÖRÄILY sopii kaikille. Sähköavusteisella pyörällä voi kuntoilla ja käydä töissä, ostoksilla ja retkillä. Sillä voi tehdä samoja matkoja kuin tavallisella pyörällä mutta helpommin ja sujuvammin. Joillakin matkoilla sillä voi korvata auton. Esimerkiksi Posti käyttää sähköavusteisia pyöriä yhä useammin postinjakelussa.
    Käyttäjätutkimusten mukaan sähkö­avusteisilla pyörillä ajetaan keskimäärin pidempiä matkoja kuin tavallisilla polkupyörillä. Niillä ajetaan myös useammin, koska esimerkiksi vastatuuli tai mäkinen maasto vaikuttaa ajoon tavallista vähemmän.
    Sähköavusteisilla maastopyörillä voi mennä jopa paikkoihin, joihin tavallisella pyörällä ei välttämättä pääse. Sähkö­avusteiset polkupyörät saattavat myös lisätä talvipyöräilyä Suomessa.
  5. Miten sähköpyörää pitää huoltaa?
    SÄHKÖAVUSTEISTEN PYÖRIEN huolto on kalliimpaa kuin tavallisten pyörien, mutta yleensä niillä myös ajetaan enemmän. Sähköavusteiselle pyörälle on tehtävä perushuollot, ja lisäksi järjestelmä pitää välillä päivittää. Moottorin akku on vaihdettava neljän tai viiden vuoden välein. Uusi akku maksaa noin 500–800 euroa. Hyvin huollettu pyörä on turvallinen, toimiva ja kestävä. Huoltokulut ja uudet osat ovat edullisia auton huoltoon verrattuna. Huollosta kannattaa kysyä jo pyörää ostaessaan.
  6. Miten sähköpyörän kanssa toimitaan liikenteessä?
    SÄHKÖAVUSTEISELLA PYÖRÄLLÄ ajaminen ei juurikaan eroa tavallisesta pyöräilystä. Liikkeelle lähteminen on hieman nopeampaa, ja ajonopeudet ovat suurempia esimerkiksi ylämäissä. Koska keskinopeuskin on suurempi, myös ohituksia voi olla hieman enemmän kuin tavallisella pyörällä ajettaessa. Pakolliset varusteet on määrätty laissa. Niitä ovat esimerkiksi lamput ja heijastimet. Kypärän käyttöä suositellaan.
    Tieliikennelain mukaan polkupyörä on ajoneuvo, jonka nopeus on enintään 25 kilometriä tunnissa. Nopeus voi hetkellisesti olla suurempi esimerkiksi alamäissä, mutta sähköpyörän avustus kytkeytyy pois päältä 25 kilometrin tuntivauhdissa.
    Akun voi yleensä ladata tavallisesta sähköpistokkeesta. Yhdellä latauksella ajaa noin 40–100 kilometriä. Ajomatka vaihtelee pyörän mallin ja avustuksen käytön mukaan.
  7. Kuinka paljon Suomessa on sähköpyöräilijöitä?
    SUOMESSA MYYDYISTÄ pyöristä arviolta noin prosentti on sähköpyöriä, mutta viime aikoina on saatu merkkejä myynnin kasvusta. Tavallisiin polkupyöriin asennettavien muunnossarjojen myyntiä on vaikea arvioida, koska sarjat tilataan usein ulkomailta. Esimerkiksi Hollannissa myydyistä pyöristä noin 20 prosenttia on sähköpyöriä.
    Selvitysten mukaan suurin osa uusista sähköpolkupyörien käyttäjistä on entisiä autoilijoita. Tämä on ilahduttava kehityssuunta. Pyöräily edistää terveyttä. Myös yhteiskunta ja ympäristö hyötyisivät, jos yhä useampi autoilija vaihtaisi kulkuvälineensä sähköpyörään.

 

  • Vastaajana kestävän liikkumisen asiantuntija Helena Suomela Motiva Oy:stä. Motiva edistää kestävää liikkumista Liikenneviraston toimeksiannosta.

 

Melkein kuin tavallinen polkupyörä

  • Sähköavusteinen polkupyörä painaa akkuineen noin 6–8 kiloa enemmän kuin tavallinen polkupyörä.
  • Pyörän sähkömoottori käynnistyy poljettaessa ja sammuu automaattisesti 25 kilometrin tuntivauhdissa.
  • Yleensä akku on irrotettavissa, ja se voidaan ladata erikseen sisätiloissa.
  • Perinteisestä polkupyörästä saa sähköavusteisen pyörän erillisen muunnossarjan avulla.
  • Sähköavusteisella pyörällä kulkevaa koskevat samat liikenne ja väistämissäännöt kuin pyöräilijää.
  • Muista käyttää pyöräilykypärää. Ohjeet esimerkiksi Liikenneturvan sivuilta.
  • HUOM! Sähköavusteisten polkupyörien lisäksi on olemassa sähkökäyttöisiä pyöriä, joiden moottorin teho on yli 250 wattia mutta alle yksi kilowattia. Ne toimivat täysin ilman polkemista. Moottoroituihin pyöriin vaaditaan liikennevakuutus. Niiden on vastattava mopon teknisiä vaatimuksia, mutta rekisteröidä ei tarvitse. Vakuuttamisesta lisää Liikenteen turvallisuusviraston ja Liikennevakuutuskeskuksen sivuilta hakusanoilla moottoroitu polkupyörä: www.trafi.fi ja www.lkv.fi

 

Lisää aiheesta

www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti_sahkopyora
www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/pyorailijat/sahkopyoraily
Sähköavusteisten polkupyörien tiekartta. (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 10/2015.)
Valtakunnallista pyöräilyviikkoa vietettiin 7.–15. toukokuuta, pääteemana sähköavusteinen pyöräily: www.poljin.fi/fi/toimintaa/pyorailyviikko

 

Teksti: Merja Karjalainen
Kuva: Thinkstockphotos

 

Juttu on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 3/2016.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Yksi kommentti aiheesta “Aina myötätuulessa – 7 kysymystä sähköpyöräilystä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *