Metallisorvia käytettiin väärin: käsi takertui akseliin

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa käsiteltiin tänä keväänä kaksi erillistä tapausta, joissa kummassakin työntekijä oli loukannut kätensä vakavasti työskennellessään kärkisorvilla. Kummassakin tapauksessa työpaikalla ei ollut ollut riittävää työntekijöiden valvontaa ja ohjausta oikeiden ja turvallisten työtapojen käyttämiseen.

Sorvia käytettiin hiontatyöhön menetelmällä, jossa työntekijä pitää käsillään kiinni hiomanauhan päistä ja hiomanauha kulkee kärkisorviin kiinnitetyn pyörivän kappaleen ympärillä. Menetelmä on ollut varsin yleinen teollisuudessa, vaikka metallisorvia ei ole tarkoitettu käytettäviksi hiomiseen.

Hiomanauhaa käyttävä joutuu laittamaan kätensä lähelle sorvin nopeasti pyörivää akselia. Tähän liittyy se riski, että käsi takertuu pyörivään akseliin tai hiottavaan kappaleeseen ja lähtee pyörimään akselin tai kappaleen mukana. Näin oli tapahtunut kummassakin oikeudessa käsitellyssä tapaturmassa.

Molemmat tapaturmat tapahtuivat Lahdessa. Toinen sattui elintarviketeollisuuden suuryrityksessä vuonna 2015 ja toinen erikoiskoneita valmistavassa yhtiössä vuonna 2016. Kummassakin tapauksessa hiontatyötä oli tehty sorvilla kymmeniä vuosia.

Vuonna 2016 tapahtuneessa tapaturmassa oli erityispiirteenä se, että työntekijä oli painanut hiomanauhaa yhdellä kädellä suoraan pyörivään kappaleeseen. Työntekijä oli oppinut tämän seuraamalla muita vastaavasti toimivia työntekijöitä. Vaara olisi ollut poistettavissa sorviin kiinnitettävällä hionta-apuvälineellä, joka hankittiin tapaturman jälkeen.

Työnantajan edustajat vetosivat kummassakin tapauksessa siihen, että he eivät ole tienneet, että kyseistä työtapaa olisi käytetty yhtiössä tai että se olisi ollut työturvallisuusmääräysten vastainen. Käräjäoikeuden tuomioiden mukaan työnantajien olisi pitänyt asianmukaisen työympäristön valvonnan perusteella tietää, millaisia työmenetelmiä työpaikalla käytetään. Lisäksi työnantajan on oltava oman työpaikkansa asiantuntija, ja sillä on oma-aloitteinen ja jatkuva velvollisuus selvittää ja arvioida vaaroja.

Käräjäoikeus tuomitsi elintarviketeollisuuden suuryrityksen 12 000 euron yhteisösakkoon ja kaksi sen esimiestä 20 päiväsakkoihin, joiden summat ovat 1 120 ja 680 euroa. Erikoiskoneita valmistava yhtiö tuomittiin 5 000 euron yhteisösakkoon ja kaksi sen esimiestä 20 päiväsakokoihin, joiden summat olivat 860 ja 720 euroa.

Vastaavia tapaturmia on sattunut toistuvasti, ja niitä on käsitelty eri oikeuksissa useasti. Samankaltainen tapaturma on myös johtanut jopa työntekijän kuolemaan. Käräjäoikeus on kiinnittänyt huomiota siihen, että huolellisuusstandardi työturvallisuusasioissa tulee asettaa ja oikeuskäytännössä se on myös asetettu korkealle.

Tuomiossaan Päijät-Hämeen käräjäoikeus totesi, että: ”Työnantaja tavoittelee ja saa taloudellista hyötyä työntekijöiden toiminnasta, ja vastapainoksi työnantajalta ja sen asiasta vastaavilta edustajilta organisaatiossa voidaan vaatia, että se ei tapahdu työntekijöiden hengen tai terveyden kustannuksella.”

Työsuojelulakimies Esa Airola Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että työssä saa käyttää vain sellaisia työvälineitä ja työtapoja, jotka ovat niitä koskevien säännösten mukaisia sekä kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia.

Työturvallisuuslainsäädännön lähtökohtana on myös, että työnantajien on oltava selvillä teknologian ja työturvallisuuden kehittymisestä niin, että heidän yrityksessään työhön sisältyvät vaarat otetaan huomioon.

(Lähteenä Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tiedote.)

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *