Meillä menee hyvin — ja petrattavaakin riittää

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Luottamusta, myönteistä suhtautumista muutoksiin, rohkeutta uudistua ja kokeilla, jatkuvaa kouluttautumista, henkilöstön näkemysten hyödyntämistä, riskinottokykyä ja työhyvinvoinnista huolehtimista. Niillä eväillä suomalainen työelämä kehittyy, asiantuntijat uskovat.

Minna Helle, valtakunnansovittelija

Suomea onnittelen hyvästä yhteistyöstä työelämässä. Meillä on matalat hierarkiat, ja pystymme edelleen puhumaan ja sopimaan asioista.

ROHKEUTTA UUDISTUKSIIN

SUOMI PÄRJÄÄ kansainvälisissä mittauksissa todella hyvin. Työelämä ei ole kuitenkaan koskaan valmis, meillä on vielä matkaa jäljellä.
Vahvuuksiamme ovat hyvä koulutustaso ja tasa-arvo työelämässä. Koulutus antaa valmiudet uuden luomiseen. Tasa-arvossa olemme kansainvälisestikin arvioiden edistyneitä. Meillä kaikilla on mahdollisuus edetä uralla. Tasa-arvossa on silti vielä paljon parannettavaa.
Tarvitsemme entistä enemmän rohkeutta luopua vanhasta ja hypätä uuteen. Meillä varmistellaan etukäteen liikaa, että kaikki toimii. Virheiden tekemisen pitäisi olla sallittua.
Teknologian kehitys, kuten digitalisaatio, robotisoituminen ja keinoäly, haastaa nyt kovaa vauhtia työelämän. Se vaatii todella paljon työpaikkojen kehittämiseltä. Työnantajien ja työntekijöiden on löydettävä yhdessä tavat mennä muutokseen.
Näin kesällä eräällä nuorella miehellä t-paidassa kirjoituksen: ”Dear Future, I am ready.” Tätä me tarvitsemme – tunnetta, että olemme valmiita ottamaan muutokset vastaan. Nyt emme ole. On inhimillistä pelätä, kun töitä häviää paljon. Taloudellinen epävarmuus on iso stressitekijä etenkin nuorille.

IHMISTEN PERUSLUOTTAMUS on tärkeää säilyttää. Työnantajien on huolehdittava muutosprosesseista ja ennakoitava niitä. Työntekijöitä pitää kannustaa kaikin tavoin uuden oppimiseen. Myös yhteiskunnan rakenteiden tulee kannustaa uudenlaiseen työhön. Itse uskon, että vaikka töitä katoaa, uusia tulee tilalle.
Työelämämme tarvitsee myös maahanmuuttajia. Heidät on otettava osaksi yhteiskuntaa.
Kolmikantaa ei pidä romuttaa. Se on ollut vahvuutemme. Mutta sitäkin pitää kehittää. Sopiminen on nyt hieman hakusessa. Luotetaan vakiintuneisiin rakenteisiin, ja uusien ratkaisujen löytäminen tuntuu olevan vaikeaa. Neuvottelut ovat paljolti mulle–sulle-vaatimusten esittämistä ja niiden yhteensovittamista.
Sopimusten sisällöistä ja toimintatavoista tulisi tehdä rohkeita, työelämän uudistamista edistäviä ratkaisuja. Työelämässä kaikki ovat samassa veneessä, ja intressit ovat yhteiset. Uusia tapoja pitäisi edes kokeilla.

TULEVAISUUDESSA JOUSTAVUUS työelämässä lisääntyy. Työt muuttuvat entistä mielekkäämmiksi. Toisaalta epävarmuus lisääntyy. Vakituisten työpaikkojen aika voi olla ohi. Epävarmuutta on opittava sietämään. Käsitys siitä, mikä luo turvaa, muuttuu. Turvaa ei tuo enää pysyvyys vaan halu uuden oppimiseen.

 

Anu Järvensivu, erikoistutkija, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus

Onnittelen Suomea siitä, että meillä on upeita esimerkkejä hyvin johdetuista uuden ajan yrityksistä sekä paljon tärkeää pienyrittäjyyttä. Niissä ovat tulevaisuuden kulmakivet.

TYÖN YDIN KESKIÖÖN

MAIDEN VÄLISET VERTAILUT työelämässä ovat todella vaikeita, koska kullakin maalla on omia kulttuurisia ja järjestelmiin liittyviä piirteitään. En ole hirveän innostunut tällaisista rankkauksista muussa kuin ehkä hengennostatusmielessä.
Yleisesti ottaen suomalainen työelämä on hyvää, ja meillä on syytä tuntea siitä ylpeyttä. Monet tahot ovat työskennelleet kovasti työelämän laadun ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Se on hienoa.
Suurin uhka suomalaisessa työelämässä on fokuksen hukkuminen. Meillä haaskataan resursseja turhan byrokratian pyörittämiseen ja tietojärjestelmien tyytyväisenä pitämiseen. Samalla tärkein eli varsinainen työn ydin saattaa hukkua ja mielekkyyden kokemukset sen myötä.
Pitkät perinteet yhteistoiminnassa ja luottamus ovat vahvuuksiamme. Osaamistasostamme voimme olla ylpeitä.
Jatkon kannalta keskeisintä olisi muistaa, että meillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mihin työelämä menee. Se ei liiku itsestään.

 

Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos

Kiitän siitä työstä, mitä on tehty suomalaisen työelämän kehittämiseksi. Sille maamme hyvinvointi on rakennettu.

LUOTTAMUS TAKAISIN

SUOMI ON MENESTYNYT työelämässä eurooppalaisittain hyvin, koska työelämän kehittämiseen on panostettu pitkäjänteisesti. Luottamuksen osalta olemme kuitenkin viime aikoina pudonneet eurooppalaisesta kärkipäästä. Olemme kansakuntana joutuneet kohtaamaan työelämän suuret rakennemuutokset irtisanomisineen.
Tärkeintä on nyt luottamuksen palauttaminen ja kehittäminen. Olemme ennenkin pystyneet sopimaan asioista. Yhteistä tavoitetilaa on jumpattava ja työelämän rakenteita mietittävä uusiksi.
Valmiiksi rakennetun systeemin muuttaminen ei ole helppoa. Sodan jälkeen työterveyden ja työsuojelun pelisääntöjä päästiin rakentamaan puhtaalta pöydältä. Mallista tuli lähes valmis. Nyt rakennemuutos haastaa sen, kun esimerkiksi työ ja työajat ovat muuttuneet. Digitalisaatiossa ja globalisaatiossa monet ovat jääneet osaamisen väliinputoajiksi.
Valmiin mallin muuttaminen on paljon vaikeampaa kuin uuden luominen. Jos on vuosia toimittu tietyllä tavalla, ei kerralla tule valmista. Muutokset asettavat johtamiselle isot haasteet. Miten pitää porukka tyytyväisenä, kun maalia ei useinkaan tiedetä? Siksi tarvitaan kokeilukulttuuria. Muutaman kerran voi epäonnistua, mutta jos viidennelläkään kerralla ei onnistuta, tekemisessä on jotain pielessä.

VAHVUUTEMME OVAT SAMAT kuin heikkoutemme. Koko työelämän järjestelmä perustuu luottamukselle. Se on vahvuutemme, vaikka siinä on viime aikoina otettu takapakkia. Osaaminen on toinen vahvuutemme. Olemme teknologisesti taitavia, otamme uusia innovaatioita nopeasti käyttöön. Osaamme myös toimia yhdessä.
Kannattaisi tutkia, mitä kilpailukykysopimuksen kuusi lisäminuuttia työaikaan teki luovuudelle vai tekikö mitään. Uudentyyppiset palvelut edellyttävät luovuutta ja monenlaista tietoa. Esimerkiksi tekoäly edellyttää poikkitieteellistä osaamista.
Meillä olisi kehitettävää muun muassa tuotteiden ja palveluiden uudistamisessa. Markkinoiden valloittamisessa voisimme ottaa mallia tanskalaisista.
Teknologia muuttaa työelämää. Mielenkiintoista on nähdä, miten tekoäly tulee sitä muuttamaan, vielä sitä ei tiedetä. Uskon kuitenkin, että pystymme yhdessä rakentamaan jatkossakin hyvän työelämän.

 

Raimo Antila, osastopäällikkö (1.12. alkaen), sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osasto

Suomea voi onnitella siitä, että työsuojelus­sa meillä on yhteinen tahtotila tehdä hyvää ja pyrkiä parempaan.

TUOTTAVUUTTA TYÖSUOJELULLA

TYÖSUOJELUN PERUSEDELLYTYKSET ovat meillä kunnossa sekä työpaikka­tasolla että kansallisella tasolla.
Työpaikoilla työsuojelun yhteistoi­minta ja työsuojeluvaltuutettujen ja ­päälliköiden asiantuntemus mahdollistavat ennakoivan otteen. Työterveys­huolto kattaa valtaosan palkansaajista, ja meillä on aito kolmikantayhteis­työ, jonka tavoitteet ovat yhteiset. Työturvallisuuslaki sisältää fyysisten ja psyykkisten vaarojen arvioinnin, ja mahdollisen vahingon sattuessa tapa­turmavakuutuslaki tuo turvaa.
Paljon hyvää on saatu aikaiseksi. Vakavien työtapaturmien määrä laskee edelleen, samoin tapaturmataajuudet monilla toimialoilla. Kun 30 vuotta sitten kuolemaan johtaneita työtapa­turmia sattui 70—80 vuodessa, nyt niitä tapahtuu parikymmentä. Tyytyväinen ei tietenkään voi olla niin kauan kuin yksikin vakava turma sattuu.
Työsuojelu ja työhyvinvointi on useis­sa organisaatioissa tunnistettu keskei­seksi johtamisen osa­-alueeksi. Kuormi­tustekijöitä — fyysisiä ja psykososiaalisia — tarkastellaan aiempaa kokonaisvaltai­semmin. Työsuojelun tason voidaan siis arvioida paranevan myös jatkossa.

HAASTEITA JA KEHITETTÄVÄÄ kuitenkin yhä riittää. Menetetyn työpanoksen hinta on Suomessa 24 miljardia vuodessa. Tuki­- ja liikuntae­linsairaudet, mielenterveyssyyt ja psykososiaalinen kuormitus aiheuttavat poissaoloja ja vievät väkeä pois töistä. Työ muuttuu, uusia altisteita löytyy, myös työsuhteet ovat muutoksessa.
Työstä pitäisi saada tapaturmia ja poissaoloja aiheuttavat sähläykset pois, sillä niistä syntyy tuotannollista hukkaa ja inhimillisiä menetyksiä.
Tärkeintä on saada työpaikat itse oivaltamaan, että työsuojelu ei ole mikään erillinen asia tai kuluerä. Kun työnteko on kaikissa vaiheis­saan terveellistä ja turvallista, se tu­kee liiketoimintaa. Sen monet fiksut työnantajat ovat ymmärtäneet. Kun työsuojelutarkastuksia tehdään vuo­dessa 28 000, mukaan mahtuu myös niitä työpaikkoja, joiden olosuhteisiin viranomaisen on puututtava.
Työsuojeluvalvonnan haaste on löytää riittävä keinovalikoima työ­ paikkojen tukemiseen ja auttamiseen, kun työ muuttuu ja moninaistuu. Parhaimmat tarvitsevat tietoa ja ohjausta — ja jotkin myös keppiä.

 

Elina Hiltunen, futuristi, What ́s Next Consulting Oy

Onnea Suomelle siitä, että olemme vieläkin itsenäisiä. Kunnia kuuluu ennen kaikkea niille miehille ja naisille, jotka aikoinaan taistelivat suomalaisen itsenäisyyden puolesta. Heidän upeaa työtään ei pidä unohtaa.

USKALLUSTA RISKINOTTOON

HIERARKIAN VÄHÄISYYS on vahvuus suomalaisissa organisaatioissa. Turhien kommunikaatioesteiden poistuessa ideat voivat virrata paremmin myös organisaation alakerroksista yläkerrok­siin. Meilläkin on tässä vielä tekemistä, mutta muissa maissa ollaan keskimää­rin hierarkkisempia kuin täällä.
Suomalaisilta puuttuu uskallus ottaa riskejä. Halutaan pelata liikaa varman päälle ja tehdään tulevaisuudesta laskelmia, jotka saattavat pe­rustua vääriin arvioihin. Ei uskalleta testata ja epäonnistua pienimuotoi­sesti. Ehkä epäonnistumisen kulttuu­rin puute johtuu pitkään vallinneesta yt­-aikakaudesta.
Epäonnistuminen on kuitenkin ensimmäinen askel onnistumiseen. Se on tapa oppia uutta ja parempaa. Toivon, että nuoremmat sukupolvet ovat valmiimpia ottamaan riskejä.
Toivon myös, että Suomessa us­kallettaisiin katsoa pidemmälle kuin vain muutamaan seuraavaan kvartaaliin. Rohkeus suunnata tulevai­suuteen puuttuu monelta organisaa­tiolta. Siksi keskitytään liikaa tämän päivän tekemiseen.

IHMISTEN JAKSAMINEN TYÖSSÄÄN on yksi työelämän haaste. Esimer­kiksi masennus on maailmanlaajui­sestikin suuri haaste, joka vie ihmisiä ennenaikaisesti eläkkeelle. Yksi ma­sennuksen syy on pitkään jatkunut stressi.
Työelämä kansainvälistyy, pirsta­loituu ja automatisoituu. Tulevaisuu­dessa tuskin tunnetaan ”kahdeksasta neljään” -­työtä. Automaation — te­koälyn ja robotiikan — lisääntyessä monelta voi mennä työpaikka alta. Jatkuva kouluttautuminen on tule­vaisuudessa välttämätöntä.

 

Timo Kronlöf, hallituksen puheenjohtaja, NordSafety, Oy

Onnittelen Suomea sellaisen yhteiskunnan rakentamisesta, jossa on ollut mahdollista luoda erittäin turvallinen, terveellinen, toimiva ja tasa-arvoinen työympäristö.

FOKUS TYÖHYVINVOINTIIN

TYÖTURVALLISUUDEN ETEEN ON Suomessa tehty paljon töitä, ja tilanne on hyvä. Olemme hyviä ilmoittamaan epäkohdista, meillä uskalletaan puuttua niihin ja esimerkiksi kuolemaan johtavia työtapaturmia on saatu vähenemään huomattavasti.
Fokusta on nyt siirrettävä työhyvinvointiin. Digitalisaation ja robotisaation vähentäessä suorittavaa työtä on panostettava toimisto- ja asiantuntijatyötä tekevien hyvinvointiin, kuten stressin ja masennuksen ehkäisemiseen. Työ on yhä itsenäisempää, joten työnantajan on pystyttävä tukemaan työntekijää. On raskasta, jos jokaisen on opittava itsensä johtamista.

TYÖNTEKIJÄT TULISI NÄHDÄ mahdollistajina eikä epäonnistumisen syinä. Toivon enemmän Safety Differently -ajattelua, jossa keskitytään ongelmien sijaan siihen, miksi asioita on tehty oikein.
Suomessa ymmärretään työturvallisuuden tärkeys ja siihen liittyvää työtä tehdään yhdessä. Siinä on silti edelleen kehittämistä. Joillakin organisaatioilla työturvallisuus, -terveys ja -hyvinvointi ovat huippuhyvällä tasolla. Nyt mukaan täytyy saada myös ne organisaatiot, joissa näitä asioita ei pidetä tärkeinä.

TURVALLISUUSTYÖN tuottavuutta ei sen sijaan ole juurikaan mietitty. Siihen liittyy paljon raportointia ja muuta työtä, jota pitäisi helpottaa.
Vahvuuksiamme työelämässä ovat teknologia, yhteistyö ja luottamus. Kokeilemme ennakkoluulottomasti uutta ja näemme teknologian pääosin mahdollisuutena emmekä uhkana. Luottamuksessa meillä on Suomessa vahva pohja. Uskallamme myös sanoa, jos luottamus ei ole kunnossa.
Luottamus on ikävä kyllä rapautunut viime vuosina. Tuon pudonneen luottamuksen palauttaminen on yksi kriittisistä menestystekijöistä, jotta nostamme tasomme maailman kärkeen.
Työpaikoilla tarvitaan jatkossa yhä enemmän psykologitaustaisia henkilöitä valmentajina. Tähän asti esimerkiksi työturvallisuus on ollut sidoksissa työaikaan. Tulevaisuudessa työ ja vapaa-aika limittyvät entistä enemmän. Työntekijää on autettava myös vapaa-ajan ratkaisuissa.

 

Juha Antila, kehittämispäällikkö, SAK

Onnittelen Suomea mahdollisuuksien tasa-arvosta. Täällä ei kukaan ole rakenteellisesti eriarvoisessa asemassa, vaan kaikki voivat periaatteessa saada hyvän pohjakoulutuksen ja työtä.

TYÖMARKKINAKELPOISUUS ON SÄILYTETTÄVÄ

MEILLÄ ON PITKÄÄN jatkunut työmarkkinoiden ja valtion yhteispeli, minkä vuoksi sijoitumme työelämän vertailussa kärkeen. Tavoitteena tulee kuitenkin olla työelämän laadun parantaminen, ei muiden maiden ohittaminen siinä. Sijoitushan voi parantua senkin vuoksi, että jollain maalla alkaa mennä huonosti.
Työelämän yleiskuva on hyvä mutta ei ruusuinen.
Osaaminen on kansallinen vahvuutemme. Koulutuspanokset ovat suuria, mutta mahdollisuus kouluttautua työajalla ja työnantajan kustantamana ei ole kaikille mahdollista. Esimerkiksi SAK:n jäsenistä puolet ei saa mitään koulutusta työnantajalta. Yritykset satsaavat avainhenkilöihin. Heille järjestetään johtamista, kielitaitoa ynnä muuta henkilökohtaista osaamista vahvistavaa koulutusta. Suorittava porras saa korkeintaan lyhyempää, halvempaa ja työtehtävään sidottua koulutusta.

VIIME VUOSIEN ILMIÖ ON, että tekeminen ja suunnittelu halutaan eriyttää. Tavoitteena on saada tehoja irti nopeasti, entistä halvemmalla ja sitä samaa kuin ennenkin. Uusien tuotteiden, palvelujen ja menetelmien kehittämiseen ei satsata eikä siihen, että jotain syntyisi henkilöstön aloitteesta. Työntekijöiden tulisi saada mahdollisimman laaja työnkuva, johon he voi­vat vaikuttaa. Se motivoi työntekijää ja parantaa yrityksen selviytymistä.
Luottamus on yksi vahvuuksistamme. Koemme yhteiskunnan aika oikeuden­ mukaiseksi. Työmarkkinat ovat toimi­neet vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Se luo hedelmällisen maaperän.
Pienenä kansakuntana emme voi dominoida maailmanmarkkinoilla. Vahvuudet on haettava suurten virtausten keskellä. Meidän on pidennet­tävä työuria ja parannettava laatua. Se onnistuu lisäämällä luottamusta työpaikoilla. Ihmiset saadaan sitoutu­maan työhönsä, kun heitä kunnioitetaan ja heidän hyvinvoinnistaan huo­lehditaan.

DIGITALISAATIO, INTERNETPOHJAINEN TALOUS, tekoäly ja työtehtävien ja menetelmien muutokset muokkaa­vat työtä entistä nopeammin. Tärkein­tä on antaa kaikille mahdollisuus ja velvollisuus oppia uusia asioita.
Työmarkkinakelpoisuus on säilytet­tävä työtehtävien muuttuessa. Eten­kään nuoria ei saa jättää putoamaan. Se on moraalitonta, eikä pienellä kan­sakunnalla ole siihen varaa.

 

Tuomo Alasoini, johtava asiantuntija, Tekes

Onnittelen Suomea pohjimmiltaan toimivasta työehtosopimusjärjestelmästä. Työmarkkinaosapuolet ovat viime vuosikymmeninä olleet valmiita viemään yhteistyössä eteenpäin monia tärkeitä uudistuksia. Tästä kannattaa kertoa muullekin maailmalle.

MUUTOSJOHTAMISTA ON KEHITETTÄVÄ

TYÖTEHTÄVÄT OVAT SUOMESSA varsin monipuolisia ja vaativia. Työn­ tekijät voivat vaikuttaa työhönsä ja kehittää osaamistaan. Päivittäiset työajat joustavat. Meillä on koulutet­tu työvoima, jolla on vahva työetiikka. Hierarkiat ovat matalia. Suomalainen yhteiskunta on perustaltaan luotta­musyhteiskunta, mikä helpottaa kes­kinäistä vuorovaikutusta ja kommu­nikointia myös työpaikoilla.
Esimiesten ja alaisten välillä on kuitenkin monilla työpaikoilla paljon kitkaa. Samaa koskee työyhteisöjen si­säisiä sosiaalisia suhteita. Muutosjohta­misessa olisi paljon kehitettävää varsin­kin julkisyhteisöissä. Moninaisuuden johtaminen on vielä lapsenkengissä.
Tanskassa vuorovaikutus työnanta­jien ja ammattiliittojen kesken toimii hyvin ja osapuolilla on pitkälti yhtei­nen näkemys työntekijöiden osaami­sen jatkuvasta kehittämisestä. Työn­tekijät osallistuvat omine ideoineen aktiivisesti yritysten kehittämiseen. Hyggeily ulottuu myös työpaikoille.

KOKEILUKULTTUURIA JA out-of-the-box-­ajattelua pitäisi saada työpaikoille lisää. Asiakkaiden tarpeita, myös pii­leviä, pitäisi osata lukea tarkemmin. Henkilöstön – ja varsinkin asiakasraja­pinnassa työskentelevien – näkemyksiä ja ideoita tulisi osata hyödyntää.
Muutosjohtamisen malleja ei usein ehditä tai osata soveltaa muutostilan­teissa. Ihmisten sitoutumisen varmis­tamiseen ja pelkojen hälventämiseen pitäisi uhrata enemmän aikaa. Tiheät muutokset stressaavat ihmisiä, mikä voi heikentää koko organisaation tuotta­vuutta ja todellista uudistumiskykyä.
Osaamisemme ja kyky tarttua esiin nouseviin mahdollisuuksiin vaikuttavat työelämän muutokseen. Teknologinen murros sisältää monia mahdollisuuksia työn laadulliseen kehittämiseen. Jotta niistä tulisi totta, tarvitaan satsauksia työelämän kehittämiseen ja tutkimuk­seen osana teknologian muutoksia.

 

 

Teksti: Raija Lahtinen ja Merja Karjalainen


Minna Helteen kuva: Ilari Pousi
Antti Koivulan kuva: Työterveyslaitos
Juha Antilan kuva: SAK
Anu Järvensivun kuva: Tampereen yliopisto
Raimo Antilan kuva: Sosiaali- ja terveysministeriö
Elina Hiltusen kuva: What’s Next Consulting
Timo Kronlöfin kuva: Nordsafety
Tuomo Alasoinin kuva: Tekes

 

Juttu on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehden Suomi 100 -juhlanumerossa 6/2017.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *