Kokemus kunniassa

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

DSC_1975Berner Oy:ssä varttuneisuus on voimavara. Senioriohjelman ansiosta vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on myöhentynyt ja moni jatkaa töitä vielä eläkkeelle jäännin jälkeenkin.

Vuodesta 1883 toiminut Berner Oy on yksi Suomen vanhimmista perheyhtiöistä. Norjalainen Sören Berner saapui 1880-luvun Helsinkiin tutkimaan 40 000 asukkaan kaupungin markkinoita. Liiketoiminta käynnistyi, kun hän päätti aloittaa sillintuonnin suoraan pyyntipaikalta Stavangerista.

Tämän päivän Berner Oy on usealla alalla toimiva myynnin ja markkinoinnin erikoisosaaja sekä lukuisten kotimaisten ja kansainvälisten brändien tavaratalo. Sillistä on siirrytty salonkeihin.

Yrityksen johto käynnisti jo 1940-luvun puolivälissä voitto-osuusjärjestelmän, jonka mukaisesti yrityksen liikevoitosta kymmenen prosenttia jaetaan henkilöstölle. Edelleen voimassa oleva järjestelmä tarkoittaa käytännössä keskimäärin 1–2 kuukauden bonuspalkkaa vuodessa kullekin työntekijälle.

Hallituksen jäsen George Berner on Työelämä 2020 -hankkeen valtuuskunnan puheenjohtaja. Hänelle työelämän kehittäminen on eräänlainen lempilapsi.

Kehittämisessä perheyritys on ollut usein askeleen edellä. Esimerkiksi 1960-luvun taitteessa lauantait annettiin henkilöstölle vapaaksi.

– Tämä oli varsin ennenkuulumatonta ja herätti polemiikkiakin. Joillain tahoilla oltiin huolestuneita, mitä moinen meno tekee Suomen talouskasvulle. Samoihin aikoihin pidensimme äitiyslomia yleisesti käytössä olleesta kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen.

 

Pitkiä työuria

Yhtiön työntekijöille on tarjottu myös kattavaa sairaanhoitoa, joka ”vanhoina hyvinä aikoina” kattoi kaikki sairaus- ja lääkärikulut silmälaseista hammashoitoon. Tässä on jouduttu menemään takapakkia.

– Vaikka haluaisimme kustantaa työntekijällemme esimerkiksi sydänleikkauksen, se ei ole tänä päivänä verottajan takia mahdollista. Hoidamme terveydenhoidon kuitenkin edelleen niin hyvin kuin yhteiskunta sallii, Berner sanoo.

Pitkäjänteinen ja edistyksellinen työ on kantanut hedelmää. Työurat ovat pitkiä ja vaihtuvuus pientä, viime vuonna vain viiden prosentin luokkaa.

Uusia työntekijöitä taloon palkattiin viime vuonna 16. Henkilöstön määrä oli 517.

 

Senioriohjelma syntyy 

Uusimpia edistysaskelia edustaa vuonna 2009 käynnistynyt senioriohjelma.

– Tuolloin alettiin puhua suomalaisen työvoiman loppumisesta ja tarpeesta nostaa eläkeikää. Ryhdyimme pohtimaan, millaisilla johtamisen käytännöillä voisimme asiaan vaikuttaa, henkilöstöpäällikkö Heli Rissanen sanoo.

Yrityksessä haluttiin varmistaa, että työntekijät pysyvät mahdollisimman pitkään hyvinvoivina ja työkykyisinä ja että hiljainen tieto saataisiin siirrettyä hallitusti eteenpäin. Työntekijöiden keski-ikä oli tuolloin 43 vuotta.

Kun uutta toimintamallia lähdettiin luomaan, henkilökunnan edustajat otettiin mukaan. Syntyneen senioriohjelman keskeisimpiä asioita ovat työtyytyväisyyden ja tuloksellisuuden vahvistaminen.

– Työtä pitää voida tehdä mielekkäästi eläkeikään asti, mutta sen pitää myös tuottaa, George Berner toteaa.

 

Ikääntyvät esiin

Senioriohjelmaan pääsevät mukaan kaikki 55 vuotta täyttäneet. Ohjelma jakautuu neljään osakokonaisuuteen: johtamiseen, työyhteisöön, yksilön työ- ja toimintakykyyn sekä työvoimapankkiin.

– Henkilöstöjohtamisen vastuuta on siirretty esimiehille. Haluamme varmistaa, että he onnistuvat ikäjohtamisessa ja osaavat tukea yksilöllistä jaksamista. Tätä varten olemme kehittäneet erilaisia työkaluja ja järjestäneet esimiesvalmennusta, Rissanen sanoo.

Ikääntyvät työntekijät käyvät esimiehen kanssa kehityskeskustelun, jossa kartoitetaan muun muassa työn kuormittavuutta, työssä jaksamisen tukemista, hiljaisen tiedon siirtämistä ja osaamisen kehittämistä.

Lisäksi yrityksessä tehdään työura- ja seuraajasuunnittelua sekä kehitetään mentorointia ja tutorointia.

– Jos joku haluaa jäädä vuorotteluvapaalle, sekin on mahdollista. Kokemustemme mukaan vuorotteluvapaan ansiosta henkilö jaksaa tehdä töitä pidempään.

 

Parempaan kuntoon

Senioriohjelman sanomaa on jaettu kaikkiin työyhteisöihin. Pari kertaa vuodessa järjestetään senioritapaamisia, joissa puhutaan asiaa mutta tehdään myös jotain mukavaa yhdessä, käydään vaikkapa hohtokeilaamassa.

– Ohjelmaan sisältyvä yksilön toiminta-ja työkyvyn tukeminen on saanut eniten julkisuutta muun muassa Työelämä 2013 -palkinnon muodossa. Kutsumme kaikki 58-vuotiaat työterveystarkastukseen, jossa heille laaditaan asiantuntijoiden avulla henkilökohtainen toimintakykyä varmistava ja edistävä ohjelma, Heli Rissanen kertoo.

– Ohjelma perustuu luottamukseen, mutta esimiehellä on oikeus nähdä henkilölle tehty liikuntaohjelma ja hänen pitämänsä päiväkirja. Palkintona 58–60-vuotiaat ovat oikeutettuja viiteen ja yli 61-vuotiaat kahdeksaan seniorivapaapäivään vuodessa.

– Tämä on otettu koko organisaatiossa hyvin vastaan. Saimme yhdeltäkin työntekijältä palautteen, jossa hän kertoi lähtevänsä ohjelman ansiosta vanhuuseläkkeelle 20 kiloa kevyempänä ja hyväkuntoisempana kuin pitkään aikaan, George Berner hymyilee.

 

Työtä eläkkeelläkin

Jokainen vanhuuseläkkeelle jäävä voi halutessaan liittyä työvoimapankkiin. Mahdollisuus on otettu vastaan innostuneesti, liittymisprosentti on liki sata.

Työvoimapankissa olevia eläkeläisiä voidaan kutsua tarvittaessa projekteihin tai muihin tilapäisiin töihin ja lyhyisiin sijaisuuksiin.

Berner muistuttaa, ettei tässäkään talossa elämä ole aina pelkkää ruusuilla tanssimista. Ikäviä muutoksia kohdataan väistämättä, mutta niihin pyritään aina sopeutumaan henkilöstöä kunnioittaen. Vahva välittämisen kulttuuri kantaa, vaikka maailma ympärillä myllertäisi.

– Vuonna 2007 meillä jäätiin vanhuuseläkkeelle keskimäärin 61-vuotiaana. Nyt vastaava luku on 65,7 vuotta. Työkyvyttömyysratkaisuja meillä ei ole tehty parin viime vuoden aikana lainkaan, Rissanen iloitsee.

 

Teksti: Sari Okko

Kuva: Matti Hietala. Kuvassa henkilöstöpäällikkö Heli Rissanen ja Berner Oy:n hallituksen jäsen Georg Berner.

TEMpTY01_hyvtyo____V1__RGB

Työ Terveys Turvallisuus 4/2015:ssä julkaistu juttu on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hanketta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisää aiheesta:
www.tyoelama2020.fi

 

Sarjassa on julkaistu TTT-lehdessä myös jutut:

APR – ja hyvästit jäykkyydelle: Liikennevirasto (TTT 6/2015)

Parhaaseen tulokseen ilolla: Mainostoimisto Ilme (TTT 5/2015)

Arvokkaasti arjessaHennes & Mauritz (TTT 3/2015)

Yhteisöstä hiotuu heimo: Solita (TTT 2/2015)

Elämä on ”pipelaiffii”: Pipelife Finland (TTT 1/2015)

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *