Lyhyet

Kaupan alalla kuormitus jää usein huomaamatta

| Teksti: Sanna Alajoki

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tekivät vuonna 2014 lähes 600 tarkastusta tukku- ja vähittäiskaupan työpaikoille. Valvontahavainnot osoittivat, että psykososiaaliset kuormitustekijät tunnistetaan kaupan alalla selvästi huonommin kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, toimistotyössä, asiantuntijatyössä ja kouluissa.

Psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat kaupan alalla muun muassa väkivallan uhka, yksin työskentely, puutteellinen perehdyttäminen, aukioloaikojen pidentyminen, asiakaspalvelun vaatimukset ja jatkuva muutos. Myyjien tehtävänkuva on monipuolistunut, ja usein myyjän tulee hallita monenlaisia palvelutehtäviä. Kuormitusta aiheuttaa myös suuri tietomäärä, johon ei ehditä tutustua.

Tarkastuksissa havaittiin, että työnantajat näkevät nämä kuormitustekijät alalle tyypillisinä piirteinä, joille ei voi mitään.

– Psykososiaaliset kuormitustekijät voivat vaarantaa terveyden. Työnantajan tulee hallita niitä yhtä järjestelmällisesti kuin fyysistä työympäristöä ja tapaturmariskejä, sanoo työsuojelutarkastaja Katja Savolainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Kuormitustekijöiden hallitseminen on myös taloudellisesti järkevää. Pahimmillaan psykososiaalinen kuormittuminen voi aiheuttaa työtehon alentumista ja tai pitkiäkin sairauslomia.

Laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Terveydelle haitallisten kuormitustekijöiden hallinta alkaa niiden tunnistamisesta. Psykososiaaliset kuormitustekijät vaihtelevat erilaisissa töissä, joten työnantajan on tunnistettava ja arvioitava kuormitustekijät juuri kyseisessä työpaikassa ja eri tehtävissä. Arvioinnin jälkeen työnantajan tulee tehdä tarvittavat toimenpiteet.

Kuormitustekijöiden hallinnassa työterveyshuolto on työnantajan apuna. Työnantajan tulee varmistaa, että työterveyshuolto arvioi työpaikkaselvitystä tehdessään myös työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Kuormitustekijät voivat liittyä työn järjestelyihin, työn sisältöön tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen.

– Kun työnantaja tekee työterveyshuollon kanssa tiivistä yhteistyötä, se pystyy puuttumaan ajoissa niihin kuormitustekijöihin, jotka vaarantavat työntekijöiden terveyden, Savolainen sanoo.

(Lähteenä Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tiedote.)

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje