Olet työpaikallesi tärkeä, muttet korvaamaton. Hyvinvoiva esimies tekee parempaa jälkeä kuin pahoinvoiva. Tämä – ja monet muut – syyt perustelevat, miksi esimiehen kannattaa vaalia omaa työhyvinvointiaan. Omien voimavarojen pitkäkestoinen riistokäyttö voi johtaa pahoihin työkyvyn ongelmiin. Toisaalta taas virkeä ja innostunut esimies levittää hyvinvointia laajalle.

Esimiesten hyvinvoinnista huolehtimista on verrattu lento-onnettomuudessa toimimiseen: laita hengitysmaski ensin omille kasvoillesi ja auta muita vasta sen jälkeen. Esimiehen kannattaa toimia samalla logiikalla. Omasta voinnistaan huolehtiva esimies jaksaa paremmin ja myös uskottavammin tukea alaisiaan ja kiinnostua heidän tilanteestaan.

Työ on kiinnostavaa – ja sitä riittää. Esimiehet suhtautuvat usein työntekijöitä myönteisemmin työhönsä. Joskus työ on jopa niin kivaa ja mielenkiintoista, että se tuntuu samalla mieluiselta harrastukselta. Työstä pitäminen on tietenkin erittäin myönteistä, mutta kannattaa muistaa, ettei koko elämää pitäisi rakentaa yhden kortin varaan. Kannattaa huolehtia, että muillakin elämänalueilla kuin työssä on itseä kiinnostavia asioita.

Vaikka työstä ja sen tekemisestä kovasti pitäisikin, liika on liikaa. Tutkimukset osoittavat, että pitkäaikaisesti ylitöitä tekevien luovuus heikkenee ja jatkuvasti itsensä työssä väsyttävät vanhenevat solutasolla nopeammin. Useimmat meistä jaksavat painaa töitä jonkin aikaa ”sata lasissa”, mutta pidemmän päälle harva selviää ilman sivuvaikutuksia.

Esimiehille ladataan tehtäviä, toiveita ja vaatimuksia eri suunnilta: alaiset tarvitsevat, johto tarvitsee, organisaatio tarvitsee, ehkä asiakkaatkin. On hyvä pitää mielessä, että vain sinä itse parhaiten tiedät, kuinka paljon ja millaisia tehtäviä sinulla on juuri tällä hetkellä. Muut näkevät jonkun osan työstäsi, mutta paras kokonaiskuva on sinulla itselläsi.

Esimieskoulutuksessa keskusteltiin jaksamisesta. Osallistujat toivat esiin omia keinojaan hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Eräs osallistuja kertoi rajanneensa työn tekemistä kotona: hän ei enää lukenut sähköposteja tai tehnyt muita töitä iltayhdeksän jälkeen ja oli nyt kohtuullisen tyytyväinen tilanteeseensa. Muiden esimiesten korvissa tämä kuulosti kuitenkin edelleen hieman huolestuttavalta työstä palautumisen kannalta.

Eri ihmiset kestävät kuormitusta eri tavalla. Sopiva työmäärän ja aikapaineen taso vaihtelee siten esimiehestä toiseen. Itseään ei kannata verrata muihin vaan pikemminkin ”kääntyä sisäänpäin” ja kuulostella omia tuntemuksia työtahdista. Esimerkin esimies saisi varmasti työhyvinvoinnin asiantuntijoilta kehotuksen karsia edelleen työpäivän jälkeen jatkuvia työtehtäviä, mutta suunta oli kuitenkin jo nyt oikea. Tähän mennessä tehty tehtävien rajaaminen oli parantanut henkilön kokemaa jaksamista.

Ihannetilanteessa esimiehellä on työn imua, eli hän kokee työssään tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista. Sen ohessa ja työn imua tukemaan pitäisi olla muutakin elämää, niin lepoa kuin virkistystä. Näiden elementtien tulisi olla tasapainossa. Tavoitteena arkipäivien vuorokausirytmissä voisi olla tuntimäärinä 8 + 8 + 8 eli yksi kolmasosa vuorokaudesta on työtä, yksi vapaa-aikaa ja yksi lepoa.

Kouluttaja Matti Alpola on muotoillut työn ja vapaa-ajan suhteesta seuraavasti: ”Jokaisella on oikeus niin haastavaan, iloa ja energiaa tuovaan työhön, että jaksaa viettää laadukasta vapaa-aikaa.” Tämä hyvin positiivinen tavoite saa monet huokaamaan, että ei kyllä toteudu minun kohdallani eikä ole realistinenkaan. Jos lause herättää tällaisia ajatuksia, olisi ehkä syytä pysähtyä miettimään.

Hälytysmerkkejä ja korjaussäätöä

Vastuu oman hyvinvointisi seuraamisesta on paljolti sinulla itselläsi. Ota siitä kertovat merkit tosissasi ja tee korjaavia toimenpiteitä. Pyydä tarvittaessa apua ja keskustele esimiehesi kanssa.

Merkkejä, joista ylikuormittumisen yleensä huomaa:

• univaikeudet
• ärtyisyys
• asioiden unohtelu
• halu vetäytyä sosiaalisista tilanteista
• ei ehdi lounaalle tai kahville
• keskittymis- ja suoriutumisvaikeudet
• tunne ettei selviä töistään.

Mitä tehdä, jos huomaa hälytysmerkkejä itsessään? Jos tilanne ei ole vielä kovin paha, tee pientä korjaussäätöä.

1. Pysähdy. Tunnusta itsellesi jos nykyinen tilanne ei ole toimiva.
2. Analysoi. Jos jokin ongelma hiertää, mieti eri ratkaisuvaihtoehtoja. Yritä kääntää ajatuksesi myönteisiin asioihin, sillä silloin näet todennäköisemmin ongelmakohdan useamman ratkaisuvaihtoehdon valossa.
3. Pidä pieniä taukoja ja liikahda. Yritä tehdä vaikka pieni taukojumppa tai venyttele, kävele kopiokoneelle tai käy vaikka tervehtimässä alaisiasi heidän työpisteissään. Lähde edes joskus kahville tai teelle muiden kanssa. Aivot ja kroppa tarvitsevat vaihtelua toimiakseen hyvin.
4. Ota etäisyyttä. Fyysinen ja henkinen etäisyys työtehtävistä tuo yleensä hyödyllistä perspektiiviä asioihin. Jonkin ajan kuluttua kyseisen tehtävän pariin palatessa ratkaisut ja ideat ovat kypsyneet kuin itsestään, ja lisäksi niihin mahdollisesti liittyvä stressi on vähentynyt.
5. Sano ei … ja sano kyllä. Työtehtävien rajaamisen ja ”ein” sanomisen opettelu on monelle hyödyllistä. Toisaalta, kuten tutkimusprofessori Jari Hakanen on kirjoittanut, liika kieltäytyminen kiinnostavista töistä alkaa pidemmän päälle näivettää työn imua.
6. Älä jää yksin. Puhu esimiehesi kanssa ja mahdollisesti myös ryhmäsi kanssa. Miettikää työnjakoa yhdessä. Todennäköisesti moni alaisesikin ottaa mielellään hieman lisävastuuta, toki omat tehtävänsä huomioiden. Tarvittaessa ota yhteys työterveyshuoltoon.
7. Hanki vertaistukea. Osa esimiehistä kokee esimiestehtävään siirryttyään jäävänsä yksin. Koita kuitenkin järjestää mahdollisuus keskustella muiden samassa asemassa olevien kanssa edes silloin tällöin.
8. Hahmota työsi kokonaisuus. Listaa tehtävät paperille tai koneelle; ryhmittele tärkeyden ja/tai työläyden mukaan ja aikatauluta.
9. Rauhoita. Yritä järjestää keskeytyksetöntä aikaa tarvittaessa. Monelle tuottaa ylivoimaista tuskaa sulkea esimerkiksi sähköpostiohjelma joksikin aikaa. Mieti itsellesi sopiva tapa rauhoittaa työaikaa jos kaipaat parempaa keskittymistä.
10. Delegoi. Muutkin osaavat ja usein tekevät mielellään.

Mieti, mitkä ovat hälytysmerkkejä sinun kohdallasi? Mistä asioista huomaat, että nyt on liikaa työkuormitusta? Miten toimit tilanteen korjaamiseksi?

Mikä on Pomohautomo?

Työterveyslaitoksen Pomohautomo tarjoaa tietoa, tukea ja koulutusta uusille esimiehille. Lisäksi uuden pomon haasteita ja iloja pohditaan kirjassa, joka ilmestyy vuonna 2015. Sen kirjoittajia ovat kehittämiskonsultit Tommy Larvi ja Anna Vanhala. Lisää Pomohautomosta Twitterissä: #pomohautomo @Pomohautomo.

Lue tuorein ote vuonna 2015 ilmestyvästä Pomohautomo-kirjasta: Esimiehen kolmen suora: Arvostus, luottamus ja oikeudenmukaisuus

04.06.2014, muokattu 05.01.2015