Hyveistä syntyy hyvää työtä

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas haluaa tarjota mukavinta ja helpointa opiskeluajan asumista. Se on päättänyt panostaa työyhteisön kehittämiseen ja vahvistaa samalla valmiutta muutosten kohtaamiseen. Kehittämistyön avuksi otettiin Hyveet työssä -prosessi.

TOIMIVASSA YHTEISÖSSÄ arvot ja hyveet täydentävät toisiaan.
Toissa vuonna strategiaansa uudistaneessa Hoasissa arvot ohjaavat päätöksentekoa ja toimintaa. Ne liittyvät pääasiassa ulkoisiin sidosryhmiin, kun taas hyveet ohjaavat työyhteisön toimintaa sekä työntekijöitä omassa työssään ja osana yhteisöä.
Hoas toteutti kolmen kuukauden pituisen Hyveet työssä -prosessin viime vuonna. Ensin pohdittiin ja määritettiin työyhteisön hyveitä. Kehittämiseen osallistuivat kaikki työntekijät: noin 70 asiakaspalvelun, rakennuttamisen, isännöinnin ja taloushallinnon ammattilaista.
– Oli mielenkiintoista tutustua tällaiseen ajatusmaailmaan. Varsinkin ensimmäisen jakson jälkeen työpaikalla oli nähtävissä positiivista värinää. Porukka oli selvästi innostunutta ja täysillä mukana, kertoo rakennuttajainsinööri Laura Pääkkönen.
Hyveitä tunnistettiin kuusi: arvostus, avuliaisuus, joustavuus, keskustelu, rohkeus ja vastuullisuus. Pääkkösen mielestä ne ovat kaikki todella osuvia.
– Jokainen työyhteisö tarvitsee näitä hyveitä. Niistä on hyötyä etenkin silloin, kun on tulossa paljon muutoksia ja epävarmuus herättää pelkoa. Ne antavat paremmat valmiudet muutoksen kohtaamiseen ja siihen osallistumiseen. Sattumalta ne peilaavat hyvin myös säätiön arvoja.

Hyveet ovat hyvää käytöstä

Pääkkönen uskoo, että hyveiden pohtiminen sai työntekijät kiinnittämään huomiota käyttäytymiseensä – esimerkiksi siihen, miten toisille puhutaan ja miten toimitaan yhdessä.
– Sehän on tosi tärkeää, kun tehdään yhteistyötä asukkaiden ja kumppanien kanssa ja myös työkavereiden kesken.
Pääkkösen mielestä Hoasin hyveet ovat normaalia hyvää käytöstä ja monille tuttuja jo kotikasvatuksesta. Prosessi sai hänet kuitenkin ajattelemaan esimerkiksi sitä, miten hän ilmaisee itseään ja miten muut kokevat hänen ilmaisutyylinsä.
– Olen aika suorapuheinen. Tajusin, että kaikki eivät välttämättä ymmärrä suoruutta samalla tavalla. Joku voi kokea sen epäkohteliaaksi tai tylyksi, vaikka en olisi sitä missään nimessä niin tarkoittanut.
Myös muistutus kiitoksen tärkeydestä oli tarpeen.
– Koskaan ei voi kiittää liikaa, jos joku auttaa tai hankalaan tilanteeseen löydetään yhdessä ratkaisu, Pääkkönen sanoo.
Ihannetilanteessa hyveet ohjaavat omaa toimintaa myös työajan ulkopuolella.
– Muillakin on huomattavasti mukavampi olla, kun sisäistämme hyveet ja käyttäydymme niiden mukaisesti töissä ja kotona. Se luo yhteistä hyvää, auttaa jaksamaan ja parantaa työkykyä. Kun on hyvä fiilis, vaikeista tilanteista ja tehtävistä pääsee paljon helpommin yli, Pääkkönen pohtii.

Osallistavaa kehittämistä

Hoasin käyttämässä prosessissa työyhteisöä ja työn tekemistä kehitettiin vahvuuksien kautta. Se oli hyvä tapa selventää yhteistä näkemystä toimintakulttuurista.
– Tavoitteenamme on luoda palvelukulttuuri, jossa saavutamme strategian tavoitteet, otamme asiakkaiden tarpeet entistä paremmin huomioon ja parannamme määrätietoisesti sisäistä yhteistyötä, tiivistää HR-päällikkö Riitta Sorjonen.
– Prosessin vahvuus oli siinä, että koko henkilöstö oli mukana. Työntekijät valitsivat hyveet ja määrittivät, mitä ne käytännössä tarkoittavat. He olivat myös yhteisönä ja yksilöinä vastuussa hyveiden kehittämisestä.
Hyveprosessi käytiin läpi työyhteisön, työn tekemisen ja johtamisen sekä esimiestyön osalta.
– On tärkeää, että kaikkien muutosten keskellä teemme talon sisällä asioita, joilla todella on merkitystä työntekijöidemme ja työyhteisömme hyvinvoinnille, Sorjonen sanoo.

Osaksi arkea

Hyveistä on tullut osa Hoasin arkea, ja niitä pidetään jatkuvasti esillä.
– On ollut kiva huomata, että esimerkiksi vuosittain vaihtuva huvitoimikuntamme on järjestänyt tempauksia, joissa innostetaan tekemään hyveistä entistä näkyvämpiä. Hyveiden käytännön merkitys on oikeasti tiedostettu, kun kuulee jonkun sanovan kaiken kiireen keskellä, että tuo ei ollut ihan meidän hyveidemme mukaista.
Hyveitä pidetään esillä myös viestinnässä, ja työ­yhteisön hyveet on jopa printattu uusien kahvikuppien kylkiin.
– Niitä on tuotu esiin myös intranetissä, ja parin kuukauden välein ilmestyvässä henkilöstökirjeessä haastatellaan aina työntekijää hyveistä. Hän saa myös kertoa, kenen mietteitä aiheesta haluaa kuulla seuraavassa kirjeessä, Sorjonen kertoo.

 

Kaikki hyvä löytyy yhteisöstä itsestään

HYVEET OVAT OMINAISUUKSIA ja luonteenpiirteitä, jotka tekevät ihmisestä hyvän ja ovat hyviä myös ihmisen itsensä kannalta.
– Yhteisö ja yksilö voivat ja toimivat paremmin, kun hyveitä kehitetään ja vahvistetaan, kertoo Hyveet työssä -prosessin kehittäjä Antti Kylliäinen.
Työn hyveet voidaan jakaa yhteisön, työnteon ja johtamisen hyveisiin.
– Ne tekevät meistä hyviä työtovereita, työntekijöitä, esimiehiä ja johtajia. Hyvälle työlle ja hyvinvoinnille on kaikki edellytykset, jos kaikki kolme hyveiden lajia ovat voimissaan. Jos taas yksikin puuttuu, mikään ei tahdo onnistua.
Kaikki hyvä löytyy yhteisöstä itsestään.
– Kaikki tehdään itse: työyhteisö valitsee ja määrittelee hyveensä ja kertoo kyselyssä, miten hyvin mielestään toimii niiden mukaan. Yhteisö myös vastaa omasta kehityksestään, Kylliäinen sanoo.
– Prosessi vahvistaa yhteisöstä jo löytyvää hyvää. Niin lopputulos on joka tapauksessa lähtötilannetta parempi.
Hyveet työssä -verkosto on Työelämä 2020 -hankkeen kumppani.

 

  • Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas vuokraa, ylläpitää ja rakennuttaa opiskelija-asuntoja pääkaupunkiseudulla. Työntekijöitä on noin 70, ja liikevaihto oli noin 65 miljoonaa euroa vuonna 2016. www.hoas.fi

Lisää aiheesta:
www.hyveettyossa.fi
Antti Kylliäinen: Hyveet työhön – mitä ja miksi?

Teksti: Kreetta Haaslahti

Heli Hirvelän ottamassa kuvassa Hoasin rakennuttajainsinööri Laura Pääkkönen ja Consti Korjausurakointi Oy:n työmaainsinööri Mikko Hell Hoasin korjaustyömaalla.

tyoelama_2020_uusi_logo_2017

Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hanketta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisää aiheesta: www.tyoelama2020.fi

 

Juttu on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 2/2017.

Lue myös: 

Arvot näkyvät ja tuntuvat, TTT-lehti 5/2017
Arvotyötä tehdään yksin ja yhdessä, TTT-lehti 4/2017
Työyhteisötaidot tuovat tulosta, TTT-lehti 3/2017
Arvoista tekoihin, TTT-lehti 1/2017
Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *