APR – ja hyvästit jäykkyydelle

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

liikennevirasto_tyoelama_tutuksiLiikennevirastossa puhutaan tuon tuostakin apr:stä: ajasta ja paikasta riippumattomasta työstä. Uudenlaista tekemistä on harjoiteltu pienellä ja vähän isommallakin porukalla nyt vuoden verran.

Hallintojohtaja Hannu Mäkikangasta oli jo pitkään kiusannut pölyttynyt ja vanhanaikainen näkemys, jonka mukaan työtä kontrolloidaan ajan kautta. Niinpä Liikennevirastossa pistettiin hulinaksi.

Ensimmäinen pilottihanke koski neljääkymmentä liikennevirastolaista neljän kuukauden ajan. Tuona aikana työntekijät saivat täyden vapauden tehdä töitä missä ja milloin tahansa. Työnantaja tarjosi työvälineet: läppärin, älypuhelimen ja etäyhteydet.

– Tekniikka asetti hankkeelle oi­keastaan ainoat rajoitteet. Vaikka vapaita oltiin, työt eivät saaneet kärsiä. Töitä sai tehdä vaikkapa laiturin nokassa, jos yhteydet toimivat, Mäkikangas toteaa.

– Työtehtävien hoito tuli ensin, ja se oli työntekijän vastuulla. Tavoitteeksi asetettiin joustavan työskentelyn lisäksi työn tulokset sekä luottamuskulttuurin rakentaminen, henkilöstöasiantuntija, projektipäällikkö Noora Tulemo lisää.

Enemmän iloa ja tehoa

Nelikuukautisen kokeilun tulokset innostivat. Työn joustavuus paransi työn ja perheelämän yhteensovittamista, vähensi matkaaikoja sekä tuki keskittymistä vaativia tehtäviä.

– Mahdollisuus vaikuttaa omaan ajanhallintaan lisäsi työhyvinvointia ja sitä kautta työn tuottavuutta. Tulosten perusteella etätyöpäivinä työskenneltiin entistä tehokkaammin, Tulemo kertoo.

Joitakin mutkiakin tuli matkaan.

– Saimme palautetta Valtion työmarkkinalaitokselta, jonka mukaan kodin ja työpaikan välisiä matkoja ei voida laskea työajaksi, vaikka töitä tuolloin tehtäisiinkin. Virkamatkoilla ei myöskään voi kertyä normipäivää pitempiä työaikoja, koska matkustamista ei lasketa työksi, Mäkikangas sanoo.

Etänä päivä viikossa

Pienen porukan pilottihankkeen kannustamina kokeilua jatkettiin huhtikuussa noin 190 henkilön voimin, nyt hieman maltillisemmin ja saatu palaute mielessä.

– Jatkopilottiin on osallistunut erityyppisiä töitä tekeviä liikennevirastolaisia. Tavoitteena on ollut saada lisää kokemuksia esimiesnäkökulmasta. Olemme hakemalla hakeneet ongelmia ja haasteita, mutta eipä niitä ole juuri löytynyt, Mäkikangas sanoo.

Jonkin sortin huoliksi on joissakin palautteissa koettu ergonomia ja tietotekniikkaongelmat. Etätyö tuo uudenlaisia vivahteita myös yhteisöllisyyteen. Toisaalta nekin tasoittuvat, koska etätöitä tehdään keskimäärin päivä viikossa.

Sopivasti työn imua

Ajasta ja paikasta riippumaton tekeminen testaa esimiestyön. Miten esimerkiksi aikaansaamista ja tuloksellisuutta seurataan, kun työntekijät eivät ole työpaikalla? Pientä epäilystä on ollut ilmassa siitäkin, mihin suuri vapaus voi johtaa.

– Omalla työpisteellä oleminen ei välttämättä kerro tuottavuudesta. On myös mietittävä, mitä töitä voidaan tehdä etänä, mitä ei. Selvää on sekin, että toisille vapaus ja vastuu sopivat paremmin kuin toisille, Mäkikangas sanoo.

– Kokemuksesta tiedämme jo, etteivät ihmiset oikeasti halua sotkea työ ja mökkielämää. Pikemminkin on pitänyt tarkkailla sitä, ettei työ imaise liikaa mukaansa.

Apua aikatauluihin

Johdon assistentti Hannele Hornborg lähti mukaan viraston kakkospilottiin: kokeilu tuntui omaan työhön sopivalta ja luontevalta.

Hornborgille on oikeastaan samantekevää, missä hän työnsä tekee, kunhan tietotekniikka toimii. Käytännössä etäpäiviä kertyy viikkoon yksi.

– Etäpäivät ovat helpottaneet perheen ja työn yhteensovittamista. Kun kotona on lapsi ja koira ja ikääntyvää äitiäkin pitäisi ehtiä hoitamaan, työaikojen joustot tuovat apua. Välillä on mukavaa aloittaa aamu rauhassa ja tehdä koiran kanssa pitkä lenkki, Hornborg kertoo.

– Työpaikalla siirrän etäpäiviin sopivia töitä sivupöydälle. Kotona monet tehtävät sujuvat tehokkaammin kuin työpaikalla, ja saan tehtyä samassa ajassa enemmän. Etätyö sopii hyvin esimerkiksi ruuhkahuippujen tasaamiseen.

Voittoa kotiin päin

Erilaisten projektien parissa työskentelevä Juha-Pekka Hämäläinen on tottunut liikkuvaan työhön. Hämeenlinnassa asuva projekti-insinööri ajaa autolla noin tuhat kilometriä viikossa, kun työt vievät Turun ja Porin suuntaan sekä Vantaalle.

– Pyrin pyhittämään yhden päivän viikossa etätöille, yhden työpaikalle Pasilassa ja kolme työmaakierroksille. Kotona on kaksi lasta, joten perheelämän joustavammalle pyörittämiselle etäpäivät tarjoavat mukavaa plussaa.

– Etäpäivinä pystyn itse säätämään, mitä milloinkin teen. Voin keskittyä rauhassa esimerkiksi työmaapöytäkirjojen lukemiseen ja kirjoittamiseen. Voin tehdä myös puolikkaita etäpäiviä: olla kotona aamupäivän ja ajaa iltapäiväksi työmaalle. Kun viikossa säästyy yhden päivän ajot Hämeenlinnan ja Helsingin välillä, se on aina voittoa kotiin päin.

Koko talon tavaksi

Liikenneviraston tahtotila on nyt selkeä.

– Haluamme ottaa nykyaikaisen työskentelymallin koko talon pysyväksi tavaksi, lukuun ottamatta liikennekeskusten henkilökuntaa, joka palvelee 24/7, Mäkikangas sanoo.

– Pilottimme on herättänyt kiinnostusta ministeriöissä ja muissa virastoissa. Tämä on kokeilukulttuuria parhaimmillaan.

– Ajasta ja paikasta riippumaton työ kysyy uusien välineiden osaamista. Toisaalta se on myös mahdollisuus kasvattaa omaa osaamistaan. Tähän henkilökuntamme saa myös koulutusta, kukin tarpeidensa mukaan.

 

Etätyön plussat Liikenneviraston mukaan

  • Etätyötä voi tehdä missä vain, kunhan etäyhteydet toimivat.
  • Etätyö on yksi työtapa muiden joukossa.
  • Työntekijä on itse vastuussa tekemisestään, ja painopiste on ajankäytön sijaan tuloksissa.
  • Etätyö helpottaa työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista.
  • Etätyö vähentää turhia matka-aikoja ja tukee keskittymistä vaativia tehtäviä.

 

Teksti: Sari Okko

Kuva: Matti Hietala  Kuvassa Liikennevirastosta vasemmalta Hannele Hornborg, Juha-Pekka Hämäläinen, Hannu Mäkikangas ja Noora Tulemo.

 

Työ Terveys Turvallisuus 6/2015:ssä julkaistu juttu on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hanketta koordinoi työ- ja elinkeino-ministeriö. Lisää aiheesta: www.tyoelama2020.fi

TEMpTY01_hyvtyo____V1__RGB

 

 

 

Sarjassa on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä myös jutut:

Parhaaseen tulokseen ilolla: Ilme (TTT 5/2015)

Kokemus kunniassa: Berner Oy (TTT 4/2015)

Arvokkaasti arjessaHennes & Mauritz (TTT 3/2015)

Yhteisöstä hioutuu heimo: Solita (TTT 2/2015)

Elämä on ”pipelaiffii”: Pipelife Finland (TTT 1/2015)

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *